 |
Vanhan ajan kunnon klassikko, näissä vanhoissa klassikoissa aina parasta on se, että joukkokohtaukset ovat aitoja ja digitehosteet puuttuvat.
Sam Peckinpahin Hurja joukko vuodelta 1969 on paras koskaan katsomani elokuva.
Arabian Lawrence menee heittämällä kaikkien aikojen kymmenen parhaaan elokuvan kärkijoukkoon. Toinen suosikki on Willian Wylerin Ben Hur vuodelta 1959.
Kymmenen listalla pääsisi varmasti pari John Fordin John Wayne länkkäriä, yksi Hitchcock ja yksi Polanski.
Arabian Lawrencessa teki vaikutuksen Peter O'Toolen maaninen ja intensiivinen rooli Arabian Lawrencena. Nämähän ovat aina ohjaajansa tulkintona, osin kompromisseja, eivät dokumentteja.
Yksi asia myös kummastuttaa, se, että T. E. Lawrencen Seven Pillars of Wisdom -kirjaa ei ole koskaan saatu suomennettua. Moni kirjallisuuden ammattilainen pitää T.E. Lawrencen kirjaa yhtenä länsimaisen kirjallisuuden merkkiteoksena.
Historiallinen tarkkuus ( Wikipediasta )
T. E. Lawrencen nuorempi veli A. W. Lawrence tyrmistyi elokuvasta nähtyään sen Leanin ja Spiegelin ennen elokuvan varsinaista ensi-iltaa järjestämässä yksityisnäytöksessä Lontoossa. Lawrence poistui elokuvan nähtyään hermostuneena näytöksestä ja kritisoi elokuvaa myöhemmin The Observer -lehden julkaisemassa artikkelissa. Hän syytti elokuvaa yrityksestä kertoa seikkailukertomus psykologisesta näkökulmasta, joka on teennäinen ja epätosi. Hän myös kritisoi elokuvan luomaa kuvaa Lawrencesta sadistisena henkilönä, joka myöntää nauttineensa teloituksesta ja sallii turkkilaisten joukkoteurastuksen. Spiegel puolusti elokuvan tulkintaa Lawrencesta. Hänen mukaansa elokuvantekijät eivät yrittäneet selittää pois mysteerejä, jotka olivat olennainen osa Lawrencen elämää. Lawrencen kanssa turkkilaisia vastaan taistellut George Staples puolusti elokuvaa Toronto Telegram -lehdelle antamassaan haastattelussa. Hänen mukaansa A. W. Lawrence ei ollut veljensä mukana sodassa, eikä tiennyt minkälainen hän siellä oli.
Elokuvan historiallinen tarkkuus on herättänyt keskustelua.
Brittiläisen historioitsija Jeremy Wilsonin mukaan elokuva omaksui käsikirjoittajiltaan Michael Wilsonilta ja Robert Boltilta voimakkaan sodanvastaisen sanoman. Wilsonin mukaan elokuvan juoni sisältää lisäksi monia kronologisia ja maantieteellisiä virheitä ilman erityistä syytä. Suuri osa väliaikaa edeltävästä puoliskosta kuvattiin ennen kuin Bolt toimitti elokuvan jälkipuoliskon käsikirjoituksen. Bolt oli samoihin pidätettynä liittyen toimintaansa ydinaseita vastustavassa CND-järjestössä ja joutui Spiegelin painostamaksi. Wilsonin mukaan elokuvan jälkipuolisko poikkeaa historialliselta kannalta vielä enemmän faktoista, ja hän arvelee sen saaneen vaikutteita Boltin henkilökohtaisista poliittisista näkemyksistä.
Wilsonin mukaan elokuvan juoni laiminlyö historiallisia faktoja draaman saavuttamiseksi, sekä sisältää käsikirjoittajan dramaattisia teemoja ja näkemyksiä, joita ovat esimerkiksi Lawrencen ambivalenttinen seksuaalisuus, masokismi ja egoismi. Lisäksi Lawrencessa nostetaan esiin antisankarillisia piirteitä, kuten verenhimo. Wilson näkee, että arabien saavuttama voitto kuvataan elokuvassa tuloksettomana, minkä lisäksi elokuva antaa ilman historiallista tukea vaikutelman, että sekä britit että arabit käyttivät Lawrencea kyynisesti hyväkseen. Wilsonin mukaan elokuvassa näytetään dramaattisesti, miten Lawrencen johtamat kapinalliset hupenevat taistelun edetessä, vaikka suuremmassa mittakaavassa näin ei historian valossa ollut. Lisäksi Wilsonin mielestä elokuvassa on painotettu erityisesti Deraassa tapahtuneen välikohtauksen vaikutusta Lawrencen henkilökohtaiseen tragediaan.
Elokuvan keskeisistä roolihahmoista neljä – Lawrence, Allenby, Faisal ja Auda ibu Tayi – perustuvat Wilsonin mukaan oikeisiin henkilöihin, tosin näiden henkilöiden kuvaaminen elokuvassa on herättänyt kritiikkiä. Neljä muuta keskeistä hahmoa – Dryden, eversti Brighton, Sherif Ali ja Jackson Bentley – luotiin edustamaan useampia henkilöitä ja erilaisia teemoja. Wilsonin mukaan Dryden näyttää saaneen vaikutteita D. G. Hogarthista ja Ronald Storrsista. Bolt katsoo, että eversti Brighton edustaa perinteistä brittiläistä säädyllisyyttä, jossa Lawrence nostaa esiin vuoroin ihailua ja tyrmistystä. Wilson taas näkee, että hahmon uskottavuudesta huolimatta se ei kuitenkaan perustu oikeaan henkilöön. Boltin mukaan Sherif Ali edustaa orastavaa arabinationalismia. Wilsonin mukaan kukaan yksittäinen arabijohtaja ei kuitenkaan ollut Lawrencen seurassa niin pitkään kuin elokuvassa näytetään. Boltin mukaan Jackson Bentley, Lawrencea seuraava lehdistöagentti, edustaa sensaatiohakuista lehdistöä. Wilsonin mukaan Lowell Thomas, johon hahmo perustuu, oli tosiasiassa Lawrencea nuorempi ja tämän seurassa ainoastaan viikon.
...
Arabian Lawrencesta jäi myös yksi nuoruuden muisto. Olin saanut ensimmäiset silmälasini ja menin elokuviin. Kun aavikko alkoi vyöryä eteen upean musiikin säestämänä, katsoin ällistyneenä valkokankaalle, että näinkö huono näkö minulla todella on ollut. Olin tuolloin jo elokuvahullu. Elokuvahulluus alkoi kai noin kymmenvuotiaana.
Upea elokuva, ei voi muuta sanoa. Katson aina uudestaan silloin tällöin.
5/5
|
