 |
Lapin unohdettu kirjailija, Annikki Kariniemi. Enpä ole Kariniemeä lukenut sitten 80-luvun, nyt meni Veren kuva ( Otava, 1971 ) . Verevää tekstiä, eipä juuri muuta; hieman tulee mieleen " juorukirja " . Eipä ihme, että Rovaniemen hienostopiirit ovat ylenkatsoneet Kariniemeä tämän Lapin sodan kuvauksien vuoksi; varsinkin mitä rakkausrintamalla saksalaisten ja rovaniemeläisten naisten välillä tapahtui. Syntyi noin 700 lasta näistä suhteista. Heidän ihmisarvonsa on tietenkin sama kuin meidän kaikkien muidenkin, ainakin sen olisi pitänyt olla, varsinkin heti sodan jälkeen, mutta lapsi " natsin " kanssa lähes neuvostoliittomielisessä rähmällään olon yhteiskunnassa, sehän oli jotain aivan käsittämätöntä.
Kyllä Kariniemen kuvauksista löytyy silti nostalgisiakin viritelmiä. Rovaniemi on varmasti osin ollut kaunis kaupunki ennen sen totaalista tuhoa; hyvinhoidetut pihat ja puutarhat, luonto, puutalot, siisteys, 40-luvun maailma.
Eihän tuossa syntyvyydessä mitään ihmettelemistä ole. Koreat asepuvut ovat varmasti sokaisseet Rovaniemen naiset ja myös suomalaiset sotilaat jättivät jälkeensä lapsia. Jatkosodan aikana suomalaissotilaat tekivät runsaat 800 lasta paikallisten naisten kansa miehitetyssä Itä-Karjalassa. Tiedä sitten, millä Rajamäen rykmentit miehet ovat sokaisseet Itä-Karjalan naiset...Väkipakolla kenties?
Ovathan monet nykytutkijat ja kirjalijat yrittäneet stilisoida ja peitellä Rovaniemen tapahtumia saksalaisten täällä olon aikana, mutta miksi, en tiedä. Ehkä poliittisista syistä. Totuus on varmasti hyvin raadollinen, ja moni suku on yhä kytköksissä saksalaisaikaan ja haluaa mielellään unohtaa kaikki tapahtuneet asiat.
Annikki Kariniemi oli voimakastahtoinen ja räiskyvä persoona, ei mikään helppo ihminen. -Kun hän tuli meille kylään, hän valtasi koko huoneen. Hän tuli sisään, tadam. Hän osasi sisääntulon ja poismenon. Lappilaiset naiset on opetettu siihen, että kun tullaan sisälle, niin ollaan hiljaa ja istutaan penkin nurkalla, Rosa Liksom kuvaili Lapin Kansassa muistojaan Kariniemen vierailuista lapsuuden kodissaan.
Annikki Kariniemi ei ole ensimmäinen lappilainen taiteilija, jota Rosa Liksom on käyttänyt fiktionsa lähteenä, mutta viimeinen hän saattaa olla.
Kesken jäänyt Palsa-romaani ei ole Liksomin mukaan nyt ajankohtainen eikä se ehkä koskaan valmistu. Reidar Säestöniemen Liksom käsitteli jo vuonna 2002 ilmestyneessä Reitari- romaanissa.
”Tämän jälkeen ei ole enää muita suuria Lapin taiteilijoita. Timo K. Mukka tietysti olisi, mutta hänestä en aio kirjoittaa koskaan.”
Kariniemeä 26 vuotta vanhempi Willamo osoittautui julmaksi aviomieheksi, ja liitto päättyi eroon vuonna 1962. Willamon kuoltua Kariniemi julkaisi vahvasti omaelämäkerrallisen romaanin Erään avioliiton anatomia, jossa hän kertoo kenraalin ja tätä kolme vuosikymmentä nuoremman naisen väkivaltaisesta suhteesta: useita sotia käynyt mies pahoinpitelee vaimoaan vuosien ajan ja jopa aiheuttaa väkivallallaan vaimolleen keskenmenon. Kariniemi antoi haastatteluissa ymmärtää sekoitelleensa romaanissa faktoja ja mielikuvitusta eikä koskaan paljastanut, mitkä kirjan tapahtumista perustuvat todellisuuteen.
|
