Pakkaspyyt

Pari pyytä einehtimässä Ounasvaaralla maanantaina kipakassa 25 asteen pakkasessa plus pikku viima päälle.

Tonttujen palaveri

Pöykkölän lenkki, sauvakävely, 9,5 km. Eilen.

Tontut pitivät Pöykkölässä palaveria, supisuomalaiseen tapaan keskusteltiin työnseisauksesta jouluaattona. Päätonttu Luottamus Aktiivi Ay piti juuri palopuhetta tontuille. - Vallankumous tulee vain, kun jätämme lahjat jakamatta!

Joulupukki ei ole huolissaan. Porot eivät kuulu liittoon ja Korvatunturin alaluolien pikkusaatanoiden ja pikkuperkeleiden kanssa pukilla on sopimus rikkurityövoimasta.

Pukki saa halutessaan myös TE-keskuksista kautta Suomen ilmaisorjatyövoimaa karenssiuhalla Korvatunturin liukuhihnalle.

Kuukkeliystäväiset

Joulun rauhaa metsän väelle.

Jääskönlammen puolella

Salametsästäjän hylsy

Golfosakkuuteen Rovaniemellä kuuluu ilmeisesti haulikko mailakassissa. Haulikonhylsy golfkentän ojan varrella...

Ounasvaara on valmis talven tuloon

Arjen hiljaisuudessa Ounasvaaran pieni, jäljelläoleva metsäluonto odottelee suojaavaa lumipeitettä ylleen.

 

Sunkunpeukku, Pöyliöjärvi.

Sunkunpeukku, Pöyliöjärvi. Komia niemi. Kävin kiertämässä. Olin eilen  aamusella menossa jo Virikkolammen tietä jonnekin Korkiavaaran tai Kulmunkivaaran suuntaan, mutta alkoi kuului kauempaa hirvikoiran haukku ja liivimies pujahti tien ylitse kauempana. Käännyin takaisin ja polkaisin kuntorataa Pöyliövaaran alle tai lähelle, jängän ylitse, ylös jyrkkää rinnettä, jossa oli pakko keitellä kaffit ja siitä ajattekin, että käynpä Pöyliöjärven rannassa, kun en ole siellä ilmeisesti ikinä käynyt.Sunkullahan ( en ryhdy miestä sen enempää esittelemään, Googlesta löytyy nimellä Jarl Sundqvist ) oli piilokämppä jossain Pöyliöjärven maisemissa Lapin sodan aikana. Siitä on mainittu mm. kirjassa Toivo Kaila: Lapin sota. Seurasi sieltä ystävineen Rovaniemen tuhoa. Kai se kämppä jossain noissa maisemissa sitten on ollut. Aurinko ei raskinut näyttäytyä. Tuli kait tuossa ryynäystä rapiat kaksikymmentäviisi kilometriä. Valtaosa pyöräilyä, sekin raskasta sellaista.
Pöyliöjärvellä on myös Samperin kämppä. 1893 perustetun Kemi-yhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandbergin.

Jyrkkää. Hikiä pukkaa. Joskus kolme- neljäkymmentä vuotta sitten Pöykkölän ja Ounasrinteen ollessa vielä rakentamattomia nämä ovat olleet jonkinlaisia korpimaita. Eivät enää. Kuitenkin mitä vaikeampi maasto kaukana tiestä, sen vähemmän kulkijoita. Nykyään on totuttu pääsemään autolla kaiken viereen. Pyörällä kulkeva reppumieskin tuntuu monelle olevan melkoinen yllätys, joillekin jopa järkytys. Joskus harmittaa, että olisi pitänyt koluta nämä maat nuorempana vaikka ei kai sillä enää väliä ole. Metsät loppuvat ja mies loppuu.
Rovaniemen kaupungilla on ilmeisesti jokin tuhosuunnitelma Pöyliöjärven idyllinkin pilaamiseen. Pöyliöjärven pohjoisosa onkin kaavoitettu, ja rakentaminen on jo aloitettu. Pöyliöjärven länsirinteet ovat pohjavesialuetta,joten järven eteläosa ja länsipuolella oleva alue suositellaan jättämään rakentamatta.Järvessä on kaksi saarta, Virikkosaari ja toinen nimeämätön saari, jossa on huvila.

Rovaniemen kaupungin vuoden 2006 kasvustrategiassa Pöyliöjärven alue on määritelty yhdeksi kasvusuunnaksi Vennivaaran ja Pöyliövaaran ohella. Pöyliöjärven alueella asuu 20 ihmistä. Järven alueella on useita avokallioalueita. Kävin kuitenkin nyt ensimmäisen kerran koskaan järvellä enkä ryhdy sen tulevaisuudesta kantamaan huolta. Melkoisesti on asutus levinnyt Pöykkölässä Ranuantien varteen. Sehän on ihan ok asia.

Pöyliövaaran pohjoisrinnettä aamulla. Paikoin hengenvaarallisen jyrkkää. Kiikkuu kahvit mielessä, pyöräilyä takana noin viisitoista kilometriä.

 Pöyliönrakassa tankkausta ja kahvit.

Taustalla Ounasvaara.

Vauhdikas hiiripöllö kävi tutkimassa tilannetta. Nopea ja äänetön ohjus matalalla kahvitulien ylitse ja tyylikäs nykäisy pinnoista puun latvaan.

Pöyliönrakasta kaupunkiin päin...

Sunkunpeukussa. Komia niemi. Kumma kun kukaan ei ole iskenyt mökkiä korkeimmalle paikalle....

Aamun rauhaa

Aamun aikainen ahertaja. Käpytikkoja tapaa harvoin Ounasvaaralla. Olisiko rauhallisempien ja paremmin säilyneiden paikkojen suosija.

Sumu virtasi hiljalleen kuin joki ilmassa Jääskön aavan ja Kemijokivarren yllä.

Harmaita päiviä

Ensin näitä hoidetaan ja suojataan verkoilla, ihmiselle maksetaan siitä työstä palkkaa ja sitten tulee hirveä lumimies ja murskaa. Rovaniemen seurakuntakeskuksen takapiha.

Pilkkijöitä Harjulammella viikonloppuna.

Säätiedotus näyttäisi, että seuraavaan kymmeneen päivään aurinko ei tule näyttäytymään Rovaniemen seudulla. Lämpötila kuitenkin on lohdullisesti sentään keskimäärin 6 - 8 pakkasasteen tuntumassa. Harmaa on nykyisin Lapin talven pääväri.

Talvi.Ounasvaaran tuhoajien käsi ei ole vielä tänne yltänyt.

Löytyihän se pyykin oksalta viimein, kun aikansa jaksoi etsiä. Tuore jälki paljasti.

Kuikuilee jo kuvaajasta tietoisena.

Ounasvaaran katoavan metsäluonnon kuvia

Vanha ystävä lähti alkuviikosta entisestä paikasta. Lensi edestä ja oikein tarjosi kyljen kameralle. Kamera oli kuitenkin laukussa ja kuvaaja tarjosi metsolle vain hämmästyneen poron ilmeen; silmät laajentuneet ja suu auki. Lohdullista kuitenkin, että metsovaari on yhä hengissä. Metsässä oli myös muita luontoihmisiä harmaapäätikkajahdissa. On kuulema asustanut viikon Ounasvaaralla ja käy ruokintapaikalla syömässä, jos on rauhallista.

Kettunen oli hilputellut tyyriinä männäviikolla Ounasvaaran luontopolun pitkoksilla.

Kesän loppu - jos tämä kesä Lapin tundralla koskaan alkoikaan.

Tuulenvire paimentaa aamusumun rippeitä edellään Ounasvaaran pohjoisrinteellä. Katson mustikanpoimintakauden päättyneeksi omalta osaltani. Puolukka seuraavana, ehkä ja karpalo mielellään kyllä.

Rovaniemi-kuvia viime päiviltä

En jaksa ymmärtää tuota paikallaan talvehtivaa, ruostunutta laivanraatoa. Kesäkaudella se kyllä toiminee kaljabaarina.

Ounasvaaran luontopolkuja

Navakkaa pohjoista Ounasvaaran huipulla

Kurrella on kuitenkin loikoisat olot ruokapatojen äärellä Ounasvaaran ruokintapaikalla.

Käveleskelin eilen kirkolta jään yli Ojanperälle ja siitä Pöyliövaaraan tarkoituksena käydä Virikkolammen laavulla. Tie oli aurattu porotarhalle saakka. Siitä kelkkauraa. Siinä alkoi kuitenkin tien päällä ja metsässä pakokaasupilven sisällä pyöriä oranssihaalarien rangaistuspataljoona potkukelkkoineen; alkoi suoraan sanoen vituttamaan se katku ja pörinä, joten kävin sivummalla juopaisemassa termoskahvit ja kävelin takaisin Ounasrinteelle. Aamulla koukkasin kaupunkiin Sky Hotellin ja näkötornin kautta, tuli kait tuossa 15 - 17 kilometriä marssia. Pilveen alkaa tässä vetämään ja kylmä tuuli.

Rovaniemen kotiseutumuseo on yksi harvoista sodalta säilyneistä tyypillisistä Kemijokivarren kantataloista. Museon päärakennus, puovi ja kaksi aittaa kuuluivat Pöykkölän tilaan, jonka Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry osti vuonna 1957. Sen jälkeen alueelle on siirretty 13 hirsirakennusta Rovaniemen alueelta. Museo avattiin yleisölle vuonna 1959.

Ojanperää ja takana Pöyliövaara

Korvanrantaa

Lapin Ammattikorkeakoulun savut