![]() |
| Tänään oli jo hulppeampi keli kuin eilen; Valajaskosken lenkki 39. krt, 34 km. |
![]() |
| Valajaskosken lenkki eilen 34 km, 38 krt. Korkiavaaran liepeillä pikku tihku sai kiinni. Kostea, lämmin lösö. Suhteellisen hyvä pyöräkeli, kun sopiva vaatetus. |
![]() |
| Tänään oli jo hulppeampi keli kuin eilen; Valajaskosken lenkki 39. krt, 34 km. |
![]() |
| Valajaskosken lenkki eilen 34 km, 38 krt. Korkiavaaran liepeillä pikku tihku sai kiinni. Kostea, lämmin lösö. Suhteellisen hyvä pyöräkeli, kun sopiva vaatetus. |
Ex-uutisankkuri on sairastunut vakavasti.
Pitkäaikainen uutisankkuri Pirkko Arstila, 88, on saanut ikävän diagnoosin. Hän kääntyy Facebookissa muiden puoleen ja kyselee kokemuksia sairauden kanssa elämisestä.
Tällaista mediassa
![]() |
| Märkää jänkää ja korpea, ei oikein mitään kuvattavaa. Pari metsäkanalintua ja poro riehui pensaikossa. Oli parempi olla menemättä lähemmäksi. Vesi litisi saappaiden alla. Vanhassa piilopaikassa kahvittelut ja tankkaukset. Kuntoreissu. Tappioita; alaproteesista murtui yksi hammas irti näköalapaikalta. Ei niinkään vituta hampaan irtoaminen, vaan raha, kaikki maksaa. Vasta laitoin pyörään 250 e, veden tasauslasku tulossa ja erinäisiä lääkärimaksuja. Keskiviikkona verikoe, jonka jälkeen päättävät jatkosta. Ilmeisesti jonkin esteen, kysta, tyhjennys. Sittenpä sen kuulee. Hyvä keli oli eikä suurempia tuntemuksia. Pyörä noin 21 km ja kävelyä 7,5 km suurin piirtein. Näin paria Sierijärven Erän jänismiestä. Karhu oli kuulema nähty Kurivaaran tien laidassa. Tiedä häntä... |
![]() |
| Kurijärvi poistullessa |
![]() |
| Korpikummussa keskellä pesusientä kahvit ja tankkausta |
![]() |
| Metsänraiskaus vienyt lumon Ruokonulkista. Taustalla. |
![]() |
| Aamun tauko |
![]() |
| Alakorkaloon päin |
![]() |
| Ruskakuvia. Valajaskosken lenkki 37. krt + Paloniemen hautausmaa, n. 40 km. Niskanperän lintutornil |
![]() |
| Rovaniemen keidas, Harjulampi, toistaiseksi säilynyt... |
| Nuori joutsen samassa paikassa tullen mennen...en saanut oikein selvää, oliko jokin karva- tai höyhentuppo vasemmassa suupielessä. Yksin oli, pintakasveja söi...Alakorkalossa ihan pyörätien vieressä, ei ihmisistä piitannut... |
| Korkiavaara katoaa maisemasta, Rovaniemi tuhoaa vaarojaan. |
| Puolisukeltaja. Koppelon kokoisia heinäreitä Harjulammella. |
| Niskanperän lintutorni |
Tekoäly antaa aika hyvän tiivistelmän miellyttämisen kierteestä.
Räkijät. Outoa, että räkijän pitää aina työntyä sinne, missä eniten on ihmisiä. Elintarvikekaupasta räkijä tulisi periaatteessa poistaa välittömästi, samoin busseista ja ravintoloista/kahvipaikoista+ostoskeskuksista. Ulkona on vapaata tilaa räkijälle, mutta sehän ei tietenkään sovi hänelle. Kotona räkijän on taas ihan mahdotonta olla, samoin pysyä pois työpaikalta.
![]() |
| Lainaanranta, Ylikylä, Vennivaara, Teollisuuskylän kautta Kemijoelle, Korvanniemi, Pöykkölä, Ounasrinne, Suutarinkorva, Syväsenvaaran paloasema, Lainaanranta - noin 36 km pyörä. |
Varmasti ihmisille on sattunut rankempaakin terveydenhoidossa, mutta röntgen eilen LKS. Sairaanhoitaja toi maireasti hymyillen minulle vesikannun, josta kitata puolitoista litraa seuraavan puolen tunnin aikana ennen kuvausta. Sanoi vielä, että lisätään varjoaine sitten, joka saattaa pissattaa ( sairaanhoitajien kieltä ) rankasti kuvauksen aikana. Kiinalainen vesikidutus. Sanoi ilmettäni epäuskoiseksi jälkeenpäin. No, ihan ok tuo meni, tällä kertaa. Keskiviikkona lääkärin aika, kai siinäkin on alussa jokin jälkipolttosuihkun tarkistus, pitää tarkistaa. Urologi. Kaipa niitä tuloksia saa ja ehkä höyläysjonoon...senpä kuulee sitten...
![]() |
| Tappopaikka, haukka tappanut |
| Eilen Valajaskosken lenkki 36. krt 34 km. Tänään puolukassa Valajaskosken takamaastoissa; pyörä 30 km ja kävelyä noin 3 - 4 km. Ei paskempi keli. Ei onneksi mitään tuntemuksia tällä kertaa. Maanantaina on urologian röntgen ja keskiviikkona lääkäri, urologi, kai sitä höyläysjonoon taas joutunee. Päivän kaunein hetki oli, kun joutsenparvi lensi kahvitulien ylitse; siinä se taas aikajana keväästä syksyyn meni. Ei periaatteessa paljon iloa tästä kesästä ollut, onneksi ovat kevät ja syksy kuitenkin. Enpä olisi juuri muuten innostunut, mutta äiteelle piti saada talven puolukat. |
![]() |
| Kolmisen viikkoa meni sadekeleissä ja sairastelussa, joka oli lähinnä huonovointisuutta. Tänään oli jo pakko päästä maastoon. Olo ei ollut kummoinen. Hutera. Huomenissa verikoe ja seuraavalla viikolla urologian röntgen ja lääkärinaika. Aamusella oli +4 ja nyttemmin kymmenkunta astetta. Mukava oli kuitenkin käydä kuljeksimassa. Murjottuja maastoja; ei nämä Rovaniemen lähimaastot paljoa sellaista naurata, joka siellä paljon kulkee. Näissä päiväreissuissa alkaa olla ihan tarpeeksi meikäläiselle. Lyhytterapiaa. Katsellut tuota Lars Monsenia Norjan kansallispuistossa, aivan huipputavaraa. Käsittämättömän kaunis ja jylhä on Norjan tunturi- ja vuorimaisema ja luonnonpuistot omaa luokkaansa. Yhdellä reissuista Monsenilla oli nuori husky tai vastaava totuttelemassa eräoloihin. Teddy. Oman muonapakkauksen kantaminen kivirakoissa kävi vaivatta. Nuori koira kannattaa kytkeä teltan ulottumattomiin, kun se totutetaan yksinoloon leirissä. Teddy söi mm. Monsenin letut, unisukat ja järsi arvokkaan kuksan sekä ruhjoi teltan palasiksi ja myöhemmin myös maisteli sitä. Koira tietenkin oli itse viattomuus eikä Monsenkaan omista virheistään koiraa moittinut tai rankaissut. Mies saattaa viettää viikkoja erämaissa ja on nähnyt myös luonnon monimuotoisuutden muuttuvan joka vuosi ikävämpään suuntaan. Syy tietysti, ihminen. Kauneus Norja luonnonpuistoista ei kuitenkaan katoa mihinkään. Hienoa luontoterapiaa ovat nämäkin ohjelmat. Metsästä ja luonnosta ei voi olla pois. Norjan luonnonpuistot ovat monet niin vaativia, että siellä vaeltaja voi olla päiväkausia rauhassa tapaamatta ketään. Kun vaikeasta tehdään helppoa, se on kaikkien tavoitettavissa. |
| Joutsenperhe lammella |
![]() |
| Tankkausta |
Eipä ole rapia olo ollut viimeisen kahden viimeisen viikon aikana; periaatteessa illat ovat menneet kuin osastolla maatessa kotosalla voimattomana ja viluisena peiton alla. Tk-lääkäri lähetti viikolla Terveystalolle ultaäänikuvauksiin melkoisesti kohonneiden P-krea-arvojen vuoksi,, joissa olin tänään. Lääkäri ilmeisesti mutinoista päätelleen löysi jotain tukoksia munaisesta oikealta alavatsan kohdalta tai kipukohdasta; mutisi, että kaikki ei näy ultrassa, että ehkä varjoainekuvaus paikallaan. Sanoi kirjoittavansa maanantaiksi lausunnon hoitavalle lääkärille. Ei tämä nyt ihan pahin ole, mutta vaiva, mikä vaiva, olotilassa ja jaksamisessa sen huomaa. Eiköhän asiaan löydy hoitoa. Onneksi systeemi kuitenkin pelaa ja olen hoidon piirissä ja tutkimukset jatkuvat. Minun pelastavana enkelinä ovat olleet tk:n tunnolliset naislääkärit, joita mukavasti sattuu aina kohdalleni. Huomenissa on yksi mittaus taas tk:ssa ja siitä lähete kai sitten urologille.
Facebook-päivitys 20.8: Epäilen umpisuolioireita tai sappikiviä; vääntö oikealla alavatsassa tulee ja menee. Peruin yhden kiireettömän ajan, kun luulin tilanteen jo helpottaneen. Jätin uuden yhteydenottopyynnön. Päivystyskynnys ei ole vielä ylittynyt. Pikkuvilua välillä, mutta ei oksentelua. Ei uskalla oikein mitään laittaa suuhun. Ehkä toppaan kuitenkin ankkastukkia tässä iltapäivällä ja katson, mitä vatsa sanoo. Voimaton olo sattui sopivasti sadepäiville. Sängynpohjalta maailmaa on hyvä analysoida ja tarkkailla. Ankkastukki imaisee kuin sieni kahvimotin tyhjäksi ja sitä mässyttää seuraavaa vääntöä odotellessa. Kestänyt muistaakseni tämän viikon. Perseestä olo alkoi viime perjantaina markkinoilla, kun palellutin itseni.
Viikon takaa tämä. Huomenna katoaa metsärauha. Näyttää kadonneen monin paikoin jo aiemmin pyhän metsästysharrastuksen myötä. Punanutut valtaavat nokkareiät levällään kairat, metsäteiden risteykset ja tolppien nopat. Tulisi oikein helteiset kelit ja myriardien polttiaisten laumat.
![]() |
| Puuroaamiainen |
![]() |
| Haloo, onko siellä ketään kotona? |