Kai siitä joku liuskaotsainen ikiaikainen suomalainen petovihaaja tuli onnelliseksi.

 

EI

Vieno kissanen muistojen polulle

 

Tuli viesti, että Vieno kissanen on nukkunut pois. Surullista. Eihän se enää tietenkään pitkän ajan ja etäisyyden vuoksi sillä lailla kosketa, mutta surullista kuitenkin ja voin vain kuvitella, kuinka Vienon emäntä sitä suree. Vienohan oli hieno kissa, rauhallinen ja sillä oli hyvät käytöstavat. Mitä nyt yöllä joskus käveli naaman yli. Elämää. Kaikki me täällä lähdemme vuorollamme, kaikki elämä, ihmiset, eläimet, kasvit, elollinen ja elämän kiertokulku jatkuu. Olihan sillä Vienolla minuunkin rauhoittava ja luova vaikutus. Nyt ei tarvitse enää kipuilla eikä sairastaa. Lääkärin mukaan hoitomahdollisuudet olivat enää rajalliset. Hyvät muistot jäävät ja on valokuviakin vielä tallella.

Hiihtokeikka

 

Lauantaipäivän tai aamun operaatio oli käydä hiihtokeikka ja ottamassa kuukkelikuva. Ei ollut ihmisestä tämä keikka. Pehmeää lunta valtavasti eikä latupohjia valmiina. Silmälasien sangat meni rullalle taskussa, kun yritin saada rasvamaksan yli suksia jalkaan ja jalasta. Pitää käyttää Specsaverissa. Tulet sai juuri ja juuri aikaiseksi. Yksi kuukkeli ilmoitttautui ja makkara kelpasi. Missähän kaverit luurasivat? Kaikki vaatteet läpimärkiä. Puski hikeä läpi joka vaatekerrasta. Onneksi oli suhteellisen leppeä keli -5 jotain. Isoja lintuja ei näkynyt. No, nyt sinne on helpompi mennä, kun jonkinlaista uraa, puoli metriä syvää, on valmiina. Hiihtoa jotain kymppi ja kävelyä nelisen kilometriä.

Tammi - helmikuun kävelykampanja 45 krt / 425 km. Kaipa sitä olisi voinut enemmänkin puurtaa, mutta pakkaset ja kylmyttymiset osaltaan söi tilastoja. Onpahan pohjia jo keväämmälle.

 

YouTubesta ei voi jakaa Bloggeriin musiikkia ja dokumentteja. Outoa.

Kävelykuvia männäpäiviltä - rapeat aamupakkaset ja kirkkaat kelit

 

Nürnberg ( James Vanderbilt, 2025 )

 

Nürnbergin oikeudenkäynneistä kertova elokuva kulkee Suomessa nimellä Nuremberg. Levitysyhtiö myöntää, että nimi ei ole onnistunut. Nimistönhuoltajan mukaan se on harhaanjohtava. Niin se onkin. Kyseessä on Nürnbergin oikeudenkäynti.

Tehdään Saksasta suuri jälleen, niinpä niin, viittaukset nykypäivään ovat selkeitä ja ehkä karmaiseviakin. Russell Crowe on hyvä Göring, mutta Göringin omahyväisyys ja pöyhkeys loistavat poissaolollaan.

James Vanderbiltin ohjaus hyytää ja hiljentää vain kohtauksessa, jossa oikeudenkäynnissä näytetään autenttisia kuvia natsien keskitysleireistä.

Paljon hyytävämpi on Frank Pearsonin televisioelokuva Lopullinen ratkaisu vuodelta 2001. Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo tammikuussa 1942 järjestetystä Wannseen konferenssista, jossa joukko natsi-Saksan eri virastojen ja järjestöjen edustajia sopi Berliiniin esikaupunkialueella sijaitsevassa huvilassa ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta” eli juutalaisten joukkomurhaamisesta.

Kenneth Branagh on SS-Obergruppenführer Reinhard Heydrich; RSHA:n Böömin ja Määrin protektoraatin käskynhaltija. Hän vetää kokousta kylmäverisesti, hilpeästi ja loogisesti. Tuhottavat juutalaiset ovat pelkkiä esineitä ja logistinen ongelma.

Nürnberg hieman epäonnistuu pahuuden kuvauksessa. Rami Malek on Yhdysvaltain armeijan psykiatri Douglas Kelley, jonka tehtävänä oli tutkia Göringin ja muiden oikeudenkäyntiä odottavien natsien mielentilaa. 50-luvulla syntyneelle ja asiasta paljon lukeneelle , elokuvia ja dokumentteja nähneelle elokuvassa ei ole mitään uutta. Hollywoodin vika on, että se vääntää elokuviaan liikaa rautalangasta. On puhuttu jopa siitä, että elokuvia pyritään nykyisin tietoisesti yksinkertaistamaan, koska nykyihmiset eivät jaksa keskittryä mihinkään viittä minuuttia pitempään.

Lisäksi tavallaan Nürnberg pyörii liikaa Russell Crowen navan ympärillä, ei Göringin. Miesten kohtaamisessa, Göring ja Kelley, ei ole ytyä eikä otetta. Aika sliipattu tarina. Hyvä kertaus silti.

Tällainenkin on - Nürnberg on vuonna 2000 ensi-iltansa saanut kanadalais-amerikkalainen kaksiosainen televisiodokumenttisarja, joka perustuu Joseph E. Persicon kirjaan Nürnberg: Infamy on Trial ja kuvaa Nürnbergin oikeudenkäyntejä. Alec Baldwin on Robert H. Jackson, Brian Cox Hermann Göring, Olen nähnyt tämänkin. Brian Cox oli hyvä roolissaan.

Missään James Vanderbiltin elokuvan arvosteluissa ei ole viittauksia näihin kuvauksiin.

Nürnberg ( James Vanderbilt, 2025 ) 4/5 silti hyvänä kertauksena.

Presidentti soittaa! Kaikki seis!

 Voiko presidentin soitosta kieltäytyä vastaamaan? Sanoo vain, että illalla sitten. Eihän tuone kilpailualueelle pitäisi tunkeutua - sehän on urheilijan hetki. Ei presidentin. Pitäisi joku ryhti olla Stubillakin. Illalla kerkeää hoitaa höpötykset. Nehän on sitä huippu-urheilijan näkökulmasta. Jättäisi Stubb urheilijat rauhaan ja onnittelisi sitten rauhallisemmissa merkeissä, kun kohu on laantunut. Kun urheilijan ympärillä muutenkin on hässäkkää, hän joutuu julkisuuteen mielellään hakeutuvan presidentin lätinöitä kuuntelemaan.

Itseään tekee Stubb tykö.

Suomalaiset pöyristyivät!

 Suomalaisten vuoro pöyristyä Lahden 2001 jälkeen. Maastohiihdon ikiaikainen perinne elää ja voi hyvin; aina on sutkattu, sutkataan ja tullaan sutkaamaan. Sutkaaminen, doping ja esim. ottelumanipulaatiot ovat maailmanlaajuinen ilmiö. Koko urheilu perustuu periaatteessa vilpille, koska siinä liikkuvat järkyttävät rahasummat. Suomalaisten ei kannata sutkata, 70-luvun menetelmillä he jäävät vain kiinni. Jäljelle jää vain uhriutuminen, marttyyrius ja hiihto-Jeesuksen osa. Kaurapuurolinjalla on helppo pysyä vilpittömänä. Eipä kisafiilistä todellakaan saa kuin ehkä Ruotsin naisista, siellä hiihdetään eikä itketä ja mäläkätetä. Katselin eilen Tsekki-Kanada peliä jonkin verran, kentällä oli valtava osaamisen taso kuin toiselta planeetalta verrattuna Suomen peliin. Selostus oli myös melkoinen tietopaketti - piti oikein höristää korviaan - huutaminen ja lapselliset vertaukset ( Mika Saukkonen ) loistivat poissaolollaan.

Kimmo Porttila edustaa hiihdossa tätä vastenmielistä huutamista. Suomalainen huippu-urheilu on somea, viihdettä, elämänkertaa ja mielenterveysongelmia. Jos pää ei kestä, pää ei kestä, mutta rahaa pitää pumpata ulos roikkumalla väkisin mukana. Yksi sympaattinen suomalainen pronssimies kentältä löytyy, yhdistetyn Eero Hirvonen. Hänenkin tiensä olympiamitalistiksi on ollut varsinaista Via Dolorosaa.

Kyynel hänen poskellaan oli varmasti aito ja vilpitön. Mitali oli työllä ja tuskalla ansaittu. Onneksi hänelle ei jäänyt hiihto-Jeesuksen osa.

Jos suomalaiset olisivat tehneet sen voitelukusetuksen ja ottaneet pari mitalia norskien nenän edestä niin norjalaiset olisivat hääränneet kulisseissa niin kauan että suomalaiset olisi hylätty - tavalla tai toisella. Nyt oli tämä kusetus. MM-kisoissa latukonekusetus latujen avaamisten kanssa ja mäkihyppypukukusetus. On ne vaan äärimmäisen härskiä porukkaa. Niillä on joka elimessä edustus, niin ne voi hääräillä mielensä mukaan. Hiihtoylivoima tuonut vielä johtotehtävissä oleville kaikkivoipaisuuden tunteen. Ei kisoja ilman norjalaisten kusetusta.

Suomalaisille jää vain marttyyrius, uhriutuminen ja teuraslampaan osa.

Kävelykampanja etenee...

 

Eipä ollut rapia lenkki tänään. Selkä oireili jo kotosalla ja lenkillä pukkasi vesihien kerrastojen läpi. - 21. Jalat oli pari kertaa lähteä alta, selkä kramppasi, tuskin pumppu tai aivot. Hieman lauhtui päivää kohti ja meno parani. Toppahousut oli ulkoa märät perillä. Pukkasi kosteuden läpi päälleikkäisistä kerrastoista. Nämä on nämä Devolon kerrastot ihan pelleä.

Sitten kun tilaat tai ostat jotain merinovillaisia kerrastoja, ne on kaikkea muuta kuin merinovillaan tai sekoitus jotain muuta ainesta.

Aika hyytävän viimainen keli kyllä oli. Joku ökyrakentaa Suutarinkorvan sillan kupeessa. Taitaa kuitenkin olla tulvaesteitä kenties... Pakkaskuva on männäviikolta. Sairaalanniemen puusto taitaa viettää viimeisiä hetkiään ennen kuin se lyödään tasaiseksi.

Ei teiri, mutta vares

Kävelykuvia

 

Kävelykuvia männäpäiviltä; ei sovi mämmi kävelykampanjaan, vatsa muuttuu muutamaksi päiväksi täysin arvaamattomaksi.

Ylen panna

 YLE laittanut jostain syystä Mika Myllylän jäihin. Myllylän hiihtoja ei näytetä koskaan edes missään klipeissä. Oikeastaan kaikki nämä 2001 kärynneet pannassa pl Kuitunen. Myllylällä on viisi henkilökohtaista kultamitalia ja Kuitunenkin ( Sarasvuo ) teki hyvän uran Lahden fiaskon jälkeen.

Sapporon menestys kelpasi suomalaiselle " anteeksiantavaiselle " kristikansalle. MM-2007, Sapporo:

Kultaa: naisten pariviesti (v) (Riitta-Liisa Roponen, Virpi Kuitunen), naisten 4x5 km (Virpi Kuitunen, Aino-Kaisa Saarinen, Riitta-Liisa Roponen, Pirjo Manninen), Virpi Kuitunen 30 km (p, yhteislähtö).

Ylekin voisi antaa anteeksi ja arvostaa Myllylän ja Kuitusen saavutuksia, joista nykyisin nähdään enemmänkin unta ja haaveillaan vain pitkillä monologeilla. Ei ollut vielä minun päiväni.

Eipä niin...

Yle joutuu muutenkin kaivelemaan laarin pohjia, jotta saa nostalgisia huuto/mitalivideoita klippeihin, kun tuoreimpiakaan ei ole...

Kisafiilis

 Kisafiilis lässähtää yleensä heti, kun Yle ryhtyy kikkailemaan jaetulla kuvalla ja näyttämään päätapahtuman ohella muita lajeja. Yle on onnistunut pilaamaan mm. ampumahiihdon maailmancuplähetykset jaetulla kuvalla ryhtyessään näyttämään erikseen suomalaisten ammuntaa jaetussa kuvassa, jolloin pääkiisan ampujien tauluja pitää tihrustaa toisesta kuvasta. Ylen perinne on myös ajaa pitkät ja kyllästyttävät kenttähaastattelut suoran kilpailutapahtuman päälle niin arvokisoissa kuin kotimaan kisoissa.

Avajaisissa, joita en katsonut, osa katsojista kyllästyi Ylen selostajien lätinään ja vaihtoi englannin kieliseen selostukseen, jolloin omaan ääneensä ihastuneiden toimittajien ääni jäi lähetyksestä pois.

En myöskään katso kisastudiota ja kisojakin valikoidusti; oikeastaan vain maastohiihto ja ampumahiihto kiinnostavat ja ehkä miesten jääkiekko, jos pelit lähtevät rullaamaan.

Ei ollut muuten ensimmäinen kerta, kun Iivo valitsi väärän suksen. Vitutuksen näki miehen pokerinaamaltakin. Ei oikein vanhat hevoset, pärmät ja niskaset, taivu enää. Suksiahan hiihtäjät eivät saa arvostella, koska ovat allekirjoittaneet suksisopimuksen. Viidelläkympillä on todennäköisesti odotettavissa uusi Iivo-farssi.

Ilta-Sanomien Joonas Kuisma on elementissään, kun kisoissa ei mikään toimi. Kaveri saa tehdä pissa- ja kakkajuttuja tulvivista vessoista mielensä kyllyydestä ja palelluttaa varpaansa tekokuitusukissa ja kesäkengissä pitkästyttävissä avajaisissa.

Italian on mafian ja korruption sydänmaita. Mikään ei toimi, tosin jokainen makkarapaperi ja johdonpätkä ei näy kotikatsomoihin. Maastohiihdon puolella kaikki on laduilla toiminut hyvin.

Suomalaiset hiihtäjät tosin tuntuvat siltä kuin eivät olisi harjoitelleet ollenkaan. Kerttu hiihti kivasti, mutta ei riittänyt. Some on pelkkää ihanaa Iiivoa, ihanaa Kristaa, ihanaa Kerttua jne jne , tuloksella ei ole väliä.

Moni mieltää huippu-urheilun viihteeksi. Sitähän se ei ole. Areena-dokumentti maailman parhaasta hiihtäjästä Johannes Kläbosta on dokumentti siitä, mitä huippu-urheilu on ja huipputulos vaatii. Ehkä jokaisen vakavasti hiihtoon suhtautuvan suomalaisen hiihtäjän tulisi katsoa se kerran päivässä. Sehän on vain urheilua....niinpä, huippu-urheilu taas on aivan oma maailmansa.

No, suomalaiset pääsevät kyllä pian pois arvokisojen tuskasta hiihtelemään kotimaahan Suomen cupin kisoja ja elämä hymyilee taas. Sympaatisuudessa Kläbo hakkaa ihanan Iivon yhtä ylivoimaisesti kuin ladulla.

Kun epäoikeudenmukaisuus muuttuu laiksi, vastustamisesta tulee velvollisuus. Thomas Jefferson.

 

Helmikuuta mennään jo...

 

Eiliseltä 12 km:n lenkiltä. Pakkasta jotain toistakymmentä astetta.

Kävelykampanja jatkuu...

 

Marras- joulukuun kävelykampanja jatkuu

Näennäisesti jäätynyt tuosta Ounaskosken rautatiesillan kupeesta. Kun tuota jäätymistä vielä lenkeillä seuraa...Rovaniemeläinen kunnioittaa jokea, matkailija ei. Turha itkeä sitten kun näitä vedellään keväällä uittokeksillä rantaan Valajaisella. Mitään varoituskylttejä Jätkänkynttilän alle Ounasvaaran puolelle ei myöskään ollut ilmestynyt.

Lumikuuran maa

Pitensin hieman lenkkiä; tästä Sittarin kautta Syväsenvaaran paloasemalle ja sieltä Saarenkylän kirjastolle ja Suutarinkorvan kautta normilenkille, 12 km. Pitää katsoa, pystyykä alkaa jauhamaan päivittäin, ehkä ei. Kouristusilme naamalla lenkki menee kusi- ja paskapaikkoja etsiessä. Hyvä metsätaival Sittarista Syväsenvaaraan.

Kuvassa Trumpin ilme ja hieman TNT:tä. Sensoreille ehkä hyvä mainita, että Angry Birds -puistossa kuvattu.