sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Ounasvaaran ruokintapaikkojen sitkeät sissit

Urpiainen. 

Sinitiainen

Hömötiainen.

Talitintti tuskin kaipaa esittelyjä...

Puukiipijä. 

Punatulkut. Oravia ei näkynyt; ehkä pakkasnokosilla lämpimästi vuoratussa pesässään...


Ounasvaaran Välirakka




Ounasvaara -20 astetta



Ounasvaaran tiitiäisiä

Hömötiainen kävi tervehtimässä

Ounasvaaran maisemia


lauantai 19. tammikuuta 2019

Ilmasotaa Euroopan yllä

Ilmasotaa Euroopan yllä

KOLMANNEN VALTAKUNNAN  ” IHMEASE ” MESSERSCHMITT 262


Pieni suihkuhävittäjä oli varustettu SC 500 ” Jagdfaustilla ”. Se oli ase, joka koostui viidestä ylöspäin ampuvasta 50 mm:n rakettiammuksesta pystysuorissa putkissa kummassakin siiventyvessä. Se ampui yhteislaukauksen automaattisesti, kun yläpuolella lentäneen kohteen, pommikoneen, varjo peitti aseen valoherkän kennon. Kuulostaako Tähtien sodalta? Ehkä kuulostaa, mutta tällainen hävittäjä, Messerschmitt 163, kiiti itse asiassa jo 10.4.1945 Leipzigin laitamilla liittoutuneiden Lancaster-osaston perässä.
Saksalaisista suihkuhävittäjistä oli tullut varteenotettava uhka liittoutuneiden pommituksille. Varsinkin Messerschmitt 262, Me 262, oli edelläkävijä, Euroopan taivaan hetkellinen valtias, joka loisti kiitävän hetken ja jäi hävittäjäilmailun legendoihin ja perinteisiin. Joukko saksalaisia lentäjiä saavutti hämmästyttäviä saavutuksia Me 262 :lla. Kun Me 262 lopulta tuli mukaan taisteluihin loppuvuodesta 1944, moni tiesi jo, että sota oli hävitty. Natsijohto vain pitkitti Kolmannen valtakunnan kuolinkamppailua ja saksalaiset sotilaat rintamilla, merellä ja ilmassa tekivät sen, minkä sotilaat aina tekevät, tottelivat käskyjä eli sotivat ja puolustivat isänmaataan. Ilmaylivoima oli jo pitkään ollut kiistattomasti liittoutuneiden hallussa, mutta he joutuivat koko ajan ottamaan huomioon toiminnassaan Saksan ilmavoimien, Luftwaffen, tuottamat tuntuvat tappiot jopa yli tuhannen koneen muodostamille pommittajavirroille.
Saksa pommitettiin kivikauteen. Pommitukset lopetettiin viimein, koska todettiin, että mitään tosiasiallisia kohteita ei enää ollut. Luftwaffen sankaritaru alkoi olla ohitse. Saksalaiset kulttuurikaupungit  olivat muuttuneet soraläjiksi. Dresdenin raakalaismaisessa  pommituksessa oli saattanut kuolla jopa 250 000 ihmistä. Hampuri tuhottiin. Luftwaffen viimeinen taistelu oli Kolmannen valtakunnan puolustustaistelu, joka alkoi täysimittaisena 1943. Kun liittoutuneet saivat muodostelmilleen pitkänmatkan saattohävittäjät ja Normandian maihinnousun myötä eteentyönnetyt lentokentät, katkera taistelu oli edessä. Terroripommituksissa kuoli n. 600 000 saksalaista siviiliä.
Amerikkalainen kenraali Spaatz oli katsomassa Me 262:n lentoa Melunissa 27.6.1945, kun sota oli jo ohitse. Suihkuhävittäjää lensi amerikkalainen lentäjä. Näytös teki suuren vaikutuksen kenraaliin ja hän totesi lentäjälle, että ” tuossa on häijy lentokone. Häijy. HÄIJY. Olen todella iloinen, että he  ( Luftwaffe ) mokasivat tuon lentokoneen taktisen käytön ”.
Niin saksalaiset todella tekivät. Eivät lentäjät vaan mies, joka oli vienyt Saksan sotaan ja lopulliseen totaaliseen tuhoon. Tämä mies oli tietenkin itävaltalainen korpraali Adolf Hitler, joka ei tiennyt tuon taivaallista lentämisestä.

Hävittäjäkenraali Adolf Galland, jonka kirja Ensimmäiset ja viimeiset, kirja Luftwaffen noususta  ensimmäinen maailmansodan nöyryyttävistä rauhanehdoista, ansaitsisi ehdottomasti uuden suomenkielisen painoksen, lensi viimein Me 262:n neljännellä prototyypillä 22.4.1943. Hän totesi ihastuneena, että tunne oli ” kuin enkeli olisi työntänyt ”. Kuitenkin hänet oli vuosia pidetty pimennossa hävittäjän kehityksestä ja hän sentään oli hävittäjälentäjien kenraalina vastuussa suunnittelusta ja tulevaisuuden hävittäjätoiminnasta. Suorasanainen ja –selkäinen hävittäjäkenraali ei ollut sen enempää Luftwaffen ylipäällikkö Herman Göringin kuin Adolf Hitlerinkään suosikki. Itse asiassa kolmikko riiteli usein Luftwaffen taktiikasta katkeraankin sävyyn. Kirjassaan Adolf Galland kertoo kokemuksistaan hyvin koruttomasti ja rehellisesti. Hän oli loistava lentäjä, joka saavutti Me 262:lla 7 ilmavoittoa.

Ranskalainen hävittäjälentäjä Pierre Clostermann kertoo kirjassaan Suuri sirkus Me 262:sta seuraavaa: ” Reaktiokone Messerschmitt 262 oli sodan huomattavin taistelukone, jonka ilmestyminen yllätti täysin liittoutuneet. Siinä oli kaksi Jumo 004-B1-turbiinia ja neljä automaattista 30 mm:n tykkiä. Se oli ensimmäinen reaktiokone, jota käytettiin menestyksellisesti ilmataistelussa. Saksalaiset alkoivat käyttää konetta varsinaisesti vasta marraskuussa 1944 lähtien; sillä olisi ollut kaikki edellytykset tulla hävittäjien kuninkaaksi. Me oli uskomattoman nopea ( lähes 1 000 km/ t ) siinä oli äärettömän kauaskantoinen ja tehokas aseistus – 100 kranaattia kussakin tykissä ja taitavasti suunniteltu 89 mm:n panssarisuoja. Me olisi voinut aiheuttaa vallankumouksen ilmasodassa.”
Me 262 pystyttiin varustamaan myös raketein, joiden yhteislaukauksella se pystyi suistamaan taivaalta useampia B-17 Lentävä linnoitus, nelimoottorisia 10 hengen miehistöllä varustettuja pommikoneita. Rakettihyökkäykset aiheuttivat vastustajan muodostelmille raskaita tappiota mm. maaliskuun lopussa 1945.

Clostermann kohtaa Me 262:n myös ilmassa. Kone on komea, kolmikulmainen runko muistuttaa ketun päätä, hävittäjällä on pienen pienet taakse taivutetut siivet, kaksi pitkää turbiinia ja harmaa naamioväri, jossa keltaisia ja vihreitä läikkiä. Clostermann itse lentää potkurikoneista ehkä parasta,  Hawker Tempestiä, jossa oli suunnaton 24-sylinterinen Napier Sabre-moottori ja jonka huippunopeus lähenee n. 780 km/ t.  Takaa-ajossa hän osuu vastustajaan, mutta Tempestin tykit lakkaavat toimimasta, paineilmajärjestelmässä on vuoto ja Me 262 jatkaa yhdellä moottorilla. Clostermannin moottori uhkaa ylikuumeta. Clostermann kiroaa sitä miekkosta, joka on kirjoittanut erääseen Ilmailuministeriön tiedotusvihkoseen, että Me  262 ei kykene lentämään yhdellä turbiinilla.

Kun liittoutuneiden pommitusmuodostelmat ryhtyivät möyhentämään  Saksan maankamaraa Adolf Hitlerille oli ensiarvoisen tärkeää hankkia kostoase, jolla voitaisiin iskeä vastaaviin kohteisiin Englannissa. Häntä ei kiinnostanut Saksan puolustaminen. Hitler määräsi jo helmikuussa 1943, että jokaisen rakennetun hävittäjän tulisi pystyä toimimaan myös hävittäjäpommittajana. Kun Me 262 esiteltiin Adolf Hitlerille marraskuussa 1943, Hitler ei nähnyt Me 262:n ainutlaatuisia mahdollisuuksia vaan kysyi heti Herman Göringiltä: ” Pystyykö tämä kone kantamaan pommeja?”
Herman Göring vastasi varovasti: ” Teoriassa kyllä. Siinä on tarpeeksi ylimääräistä tehoa 500 kilon pommilastille, ehkä jopa 1000 kilon”. Herman Göring sentään jotain tiesi ensimmäisen maailmansodan lentäjänä ilmailusta. Hän ei kuitenkaan uskaltanut uhmata Hitleriä.
Adolf Hitler riemastui. Hän näki Me 262:ssa haluamansa kostoaseen. ” Vuosia olen vaatinut Luftwaffelta nopeaa pommikonetta. Ja nyt tässä koneessa, jonka olette esitelleet minulle hävittäjänä, näen salamapommittajan. Tietenkään kukaan teistä ei ole ajatellut sitä.”.


Monen lentäjän painajainen oli toteutunut, myös Adolf Gallandin. Vasta vuotta myöhemmin Hitler antoi luvan Me 262:n täyteen tuotantoon monien valtavien raivokohtauksien jälkeen. Häneltä salattiin alussa se, että Messerschmitt jatkoi koneensa kehitystyötä yksinomaan hävittäjäksi lähes puoli vuotta Hitlerin käskyn jälkeen. Kokonainen vuosi kului käskyissä ja vastakäskyissä, muuttamisissa ja keskusteluissa – vasta kun liittoutuneiden pommitusoffensiivi kasvoi todella murskaavaksi, sai Saksan ylijohto Hitlerin taivutetuksi.
Kun Me 262 ilmestyi Euroopan taivaalle, se iski liittoutuneet hetkeksi kanveesiin. Tehokkaimpia päiviä olivat mm. 18. –22. 3.1945, kun Me 262 –lentäjät tuhosivat ainakin 50 liittoutuneiden konetta. Lähes sodan loppuun saakka Luftwaffe pystyi antamaan tuntuvia iskuja. Kun ilmasuoja ja sen myötä koko sota menetettiin idässä, siitä kauhusta, minkä  Saksa ja itäinen Eurooppa joutuivat kokemaan kertoo mm. Anthony Beevor syksyllä 2002 ilmestyneessä kirjassaan Berliini 1945. Vasta Neuvostoliiton sortuessa 1990-luvulla, itäinen Eurooppa vapautui sen kuristusotteesta.

Hävittäjäkenraali Adolf Galland totesi sarkastisesti: ” Mielestäni vain 300:lla Me 262 -suihkuhävittäjällä olisimme voineet milloin tahansa ampua alas vähintään 200 pommikonetta. Jos tätä olisi jatkunut viikon tai kaksi, olisi pommitusten täytynyt loppua. Tämän ansiosta Saksan kohteiden tuhot olisivat vähentyneet. Kielteinen seuraus tästä olisi ollut se, että sota olisi kestänyt pidempään ja neuvostoliittolaiset olisivat voineet valloittaa enemmän Saksan maaperää. Olkaamme siis tyytyväisiä Hitlerin virheisiin legendaarisen Messerschmitt Me 262:n kanssa.”

Sodan loppuvaiheissa Luftwaffe vietti kiertolaisen elämää; suihkuhävittäjät toimivat moottoriteiltä ja metsän suojissa olevilta kiitoradoilta, kärsivät jatkuvasta erikoispolttoaineen puutteesta ja joutuivat taistelemaan lukumääräisesti alakynnessä. Erityisen haavoittuvainen Me 262 oli nousu- ja laskukiidossa. Pierre Clostermann osallistui näihin ” rottajahteihin ” , joissa tuhottiin pitkässä ja hidasvauhtisessa laskukiidossa olevia suihkuhävittäjiä. Se oli niiden Akilleen kantapää. Saksalaiset suojasivat laskeutumisalueet it-kujilla ja suojaavilla moottorihävittäjillä. Clostermann menetti useita tovereitaan näissä raivokkaissa taisteluissa.

Kun sodan kumu toukokuussa 1945 lakkasi, useat saksalaiset lentäjät lensivät englantilaisille ja amerikkalaisille lentokentille ja antautuivat. Joku hyppäsi yksinkertaisesti pyörän selkään ja polki kotiinsa. Ilmailuhistoriaan jäivät suuret hävittäjä-ässät ja suihkuhävittäjä-ässät toisessa maailmansodassa. Heistä tässä mainittakoon mm. yliluutnantti Kurt Welter, ilmavoittoja kaikkiaan 63, joista suihkukonevoittoja 20, everstiluutnantti Heinz Bär, ilmavoittoja 220/16 kenraaliluutnantti Adolf Galland, ilmavoittoja 104/7  ja majuri Heinrich Ehrler, ilmavoittoja 206/5. Suihkuhävittäjäyksiköt tuhosivat n. 750 liittoutuneiden konetta siinä lyhyessä ajassa, jona aikana ne hetkellisesti asettivat vastustajien ilmaherruuden vaakalaudalle Euroopan taivaalla.

                                                                             Juhani Valli

torstai 17. tammikuuta 2019

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Lumisen metsän linnut


Ei rapiaa, mutta ei pahakaan. Kyllä tuossa kahvit keitteli ja paistoi makkarat. Lumen alta maapuuta. Höttölunta yhä, mutta sukset on jo paikallaan. Pakkasta toistakymmentä astetta. 

Hirvet tampannu tuossa tykyn kaataman männyn ympärillä. Kai ne ovat natustelleet oksia ja havuja puusta. 

Rankkaa. Edellisen kerran latu-uralla...kohta lumikenkäpellet ( paitsi Antti ) tampanneet hyvät metsäsuksiladut pilalle....minulla on aina ollu se mielikuva, että lumikengillä etsiydytään umpiselle. Nehän kävelee noita talvikävelyreittejäkin lumikengillä. Helpompi siinä kai on kengilläkin kävellä.

- Metsämies, voisitko pieniä tämän broilerinkoiven, niin ei tarvitse sitä nokka soikeana hakata? Jäätynyt.
- Selvä.


- Hei arvoisa metsämies. Kiva kun tulit taas katsomaan meitä.
- Juu. Aika kylmä. Pimeä tämä kuusikko. Ei saa oikein kunnon kuvia teistä.
- Täällä on muuten hirvet mellastanu.
- Niinpä näkyy. Jälkiä on paljon.

- Sanopa Hilpertti, mitä olet mieltä eläinten inhimillistämisestä?
Eräät ihmiset eivät tykkää siitä.
- Hih, en osaa sanoa. Me elämme täällä omaa elämäämme. Yritämme tavallaan olla välittämättä ihmisestä. 
- Minusta sellaiset ihmiset ovat mielikuvituksettomia. Tosikkoja. Ei osata mennä eläimen nahkoihin. Luontoyhteys puuttuu. Annapa pihajänikselle nimi Eero tai Emma, niin asiat saa kokonaan uuden merkityksen...

- Hauskaa. Ei meillä kuukkeleilla kuitenkaan ole tapana ajatella eikä sanoa pahasti ihmisestä.
- Olen kyllä huomannut, että olette aika lempeitä. Ei se ihminen kovin rapiasti teidän metsiänne kuitenkaan kohtele.
- Ei. Mutta me yritetään pärjätä. Sopeutua. Olemme aina olleet
ihmisen kavereita eikä ihminen ole ahdistanut meitä...paitsi
metsien hupenemisella. Ja jos ihminen jossain möyrii, aina jää
metsää jäljellekin. Ei me paljoa tarvita.

- Pitäs tehä vissiin tulet. Sormet jäätyy.


maanantai 14. tammikuuta 2019

Luottamus hallituksen toimiin on mennyt

Tutkinnassa on satoja alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikosepäilyjä – noin neljännessä tapauksista epäiltynä ulkomaalaistaustainen Ministeri Kai Mykkäsen mukaan alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ei ole juuri puhuttu. LK 13.01.2019. 

Niin, eihän tämä Oulun tapahtumien vesitysyritys ja valkopesu poista kuitenkaan Oulun poikkeuksellisen vastenmielisen ja suunnitellun turvapaikanhakijoiden suorittamaa seksuaalirikossarjaa. Turvapaikanhakijoiden tekemät raiskaukset ja seksuaalirikokset eivät maasta katoa tilastoja esittelemälläLapin Kansan parhaiden perinteiden mukaan juttu on maksumuurin takana, mutta tuossahan se pääasia oikeastaan onkin. On lähes liikuttavaa, että turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia selittäessä ryhdytään vetoamaan tilastoihin. Kukaan ei tiedä näiden rikosten luonteesta ja siitä päättyykö tutkinta edes syytteeseen ja onko ilmoitus aiheellinen vähän samaan tapaan kuin kukaan ei tiedä hallituksen tempputyöllistämien työttömien työn laatua ja palkan määrää... Pääministeri voisi periaatteessa esittää hallituksen eropyynnön, koska sen on onnistunut ajaa maa tähän turvattomuuden ja epätietoisuuden tilaan. Sisäministeri huolehtii kansalaisten turvallisuudesta vetoamalla tilastoihin. 


Luulen, että hallitus lanseeraa lähiaikoina jonkin sumutusoperaation, jotta huomio asiasta saadaan pois ennen vaaleja. Yksi voisi olla vaikkapa asumistuen tuntuva leikkaus tai poistaminen. Huuto alkaa ja muut asiat peittyvät huudon alle. Kansan huomio kääntyy leikkauksiin. Hallituspuolueet kamppailevat epätoivoisesti, että turvapaikka- ja maahanmuuttoteemalla ei mennä vaaleihin. Nyt voidaan myös lupailla vaikka 1000 poliisia lisää ja vaalien jälkeen puheet perutaan. Kun luottamus hallitukseen on mennyt, se on mennyt.

Vaaleissa on vain kaksi vaihtoehtoa; ryhtyä korjaamaan syntynyttä tilannetta tai ryhtyä pahentamaan sitä.



sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Poikkeuksellisen vastenmielinen ja suunnitelmallinen seksuaalirikossarja ja poikkeuksellisen montaa oululaista nuorta tyttöä koskeva



Pitäisin kyllä Oulun tapausta ja uhrimäärää harvinaisen poikkeuksellisena, koska se on äärimmäisen vastenmielinen, suunniteltu ja koskee useampaa oululaista nuorta tyttöä samoihin aikoihin. Rikoksentekijöitä on useita ja he ovat toimineet suunnitellusti yhdessä. Lisäksi ilmiö koskee ilmeisesti koko Suomea. Ei nämä rikoksen poistu yleistämällä, vertailemalla, vetoamalla tilastoihin ja toteamalla, että raiskaahan suomalainenkin.
Tyypillistä Sipilän ylimielisyyttä, eihän häntä kiinnosta muutenkaan kansalaisten hyvinvointi, turvallisuus ja toimeentulo. Mies on vielä osoittautunut äärimmäisen huonoksi pääministeriksi, joka oli henkilökohtaisesti edistämässä turvapaikkakatastrofia lupaamalla oman kotinsa turvapaikanhakijoille. Ilosanomaa kuulutettiin yli Lähi-idän. Tyhjä lupaus osoittautui karvaaksi petttymyksesi, monelle rehelliselle turvapaikanhakijalle. Luvattua maata ei ollutkaan.
Harkitsemattoman lausunnon johdosta anteeksipyyntöä tai eropyyntöä Sipilältä ei ole kuulunut.
Kirvelevä vaalitappio tulee olemaan näinkin vallanhimoiselle miehelle katkera pettymys. Vaalistudion naamanilme on suorastaan pakko nähdä.
Monen perheen elämä on hajalla, mutta mitä pääministeri siitä oikein välittää. Ei mitään.

Pääministeri Sipilä ei pidä Oulun raiskausvyyhdin uhrimäärää poikkeuksellisena - ”Suomessa tehdään viisi lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikosta joka päivä - ja sekin on liikaa”


Metsäsuksilla liikkeellä



Umpishiihtokauden avaus. Rankkaa oli ja pirun kylmä tuuli.




Muistanutkaan, että metsäsuksilla liikkuminen oli näinkin rankkaa. Eilen lauantaina liikkeellä. Pikku keikka kertaus mielessä. Pirun kylmä tuuli ja tuulisessa paikassa tuletkin vaikka ryteikössä. Sinnillä piti paistaa makkara ja keitellä kaffit. Ei jaksanut käydä kuukkeleita tapaamassa, tosin ei niistä tiedä aina, missä ovat. Yhtä hyvin olisivat voineet liihotella tulille. Hiki virtasi. Yritin tehdä mahdollisimman hankalan ladun, jos joku lähtee sitä tamppaamaan... Lumikenkäilijät tahtovat polkea pilalle metsäsuksille tehdyt urat, etsivät umpiselta kovia pohjia. 



lauantai 12. tammikuuta 2019

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Ounasvaaran ruokintapaikan elämää


Sinitiainen.



Puukiipijä. Tämä on aina kiva kuvata. Tavallaan haaste saada se tuohon sivuprofiiliin; ruokintapaikoiltahan sen yleensä löytää. Jos löytää...





Moraalinvartijat ilman käytöstapoja ry

Satoihin seksuaalirikoksiin perehtynyt Sisä-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä hiljattain Ylen jutuissa kertoi, että hän on nähnyt työnsä kautta, että monilla murrosikäisillä tytöillä on valtava tarve saada miesten hyväksyntää.

Luulenpa että syy tälle on isän huomion puute taikka isän puuttuminen elämästä kokonaan. Kertoo eräs kommentoija.

JV: Ei merkitystä. Olipa lapsen huomionhaun tarve mikä tahansa, netissä saalistavien pedofiilien ei tule vastata tähän huomionhakuun tai käyttää sitä hyväksi.
Lapsi ei ole syyllinen mihinkään, ainoastaan häntä saalistava aikuinen.
Uhria on turha syyllistää ja uhriuttaa vastenmielisen rikoksen tekijää.

....

Harmaata sarkakoulupukua ylle vain, niin moraaliset närkästyjät saavat mielenrauhan. Nuori kapinoi myös pukeutumisellaan.
Vähän outo lausunto rehtorilta nimitellä tyttöjen ja poikienkin pukeutumista huorahtavaksi...
Kertooko asenteista?
Kiusaaja on aina ja kaikissa tapauksissa syyllinen.
Suomessa on vallalla asenne:
Se, joka tekee väärin - uhriutuu tai uhriutetaan.

....

Körttiläisten moraalinärkästyjien Suomi, jotka valvovat kuin Mooses laumaansa ja kopauttavat paimensauvallaan maata, kun jokin asia alkaa vaivata heidän pikkusieluista mieltään.
- Et voi sanoa noin. Et voi tehdä noin.
Näitä riittää. Somen myötä heitä sikisi kuin sääskiä kuralammikosta.
Nämä Moraalinvalvojat ilman käytöstapoja ry:n jäsenet valvovat silmät ja korvat kovana muiden ihmisten tekemisiä ja sanomisia, jotka eivät vähääkään kuulu heille.

Yhdistyksen jäsenet huutelivat bussissa lapsensa kanssa matkustavan nuoren naisen pukeutumisen perään...

...

Kolme esimerkkiä asenteista nuoria tyttöjä ja naisia kohtaan. Millaisessa yhteiskunnassa oikein elämme? Sharia-laki ei ainakaan vielä ole Suomessa voimassa.

Outoa, että syyttäjät ja rehtorit leimaavat nuoria naisia rikollisen sijasta ja nuori nainen ei saa matkustaa lapsensa kanssa bussissa rauhassa. Ovatkohan leimaajat itse äitejä?

En liitä juttulinkkejä mukaan. Joka seuraa mediaa ja aikaansa tietää kyllä, mihin juttuihin asiat liittyvät.

Rovaniemeläistä suuruudenhulluutta

Rovaniemeläistä suuruudenhulluutta; tulevaisuudessa niemessä on 4 - 5 kahdeksankerroksista kerrostaloa ja ehkä tuohon on rakennettu vielä pieni Kirkonjyrhämälle työntyvä lisäsaareke. Päätökset valmistellaan salassa kuntalaisia kuulematta ja jos kuullaankin, ei sillä ole mitään merkitystä. Luonnonkaunis paikka tuhotaan. Periaatteessa tuohon voisi rakentaa myös uuden terveyskeskuksen vanhan tilalle, johon koottaisiin kaikki pitkin kaupunkia levällään olevat terveyspalvelut itse rantaosan jäädessä nykyiselleen kaupunkilaisten käyttöön. 

Pekka Viljanen, Eeva-Liisa Hynynen Kittilän laki ( Otava, 2019 )

Pekka Viljanen, Eeva-Liisa Hynynen
Kittilän laki ( Otava ) 
Hyytävä kuntatrilleri suomalaisesta korruptiosta.

Kunnallinen itsehallinto ajautui haaksirikkoon ja syvään laittomuuden kierteeseen sekä virkarikostutkinnan kohteeksi. Kittilän laki iskee suoraan kuntien vallan väärinkäyttöön ja syvään rakenteelliseen korruptioon. Kittilän tapahtumat kertovat siitä, miten perustuslain takaama kunnallinen itsehallinto mahdollistaa laittomat toimintatavat ilman, että kukaan on voinut tehokkaasti puuttua asioiden kulkuun. 

Kustantajan esittelyteksti, ei minun...

Kahluukeikka


Eilen pienet happikahluut Ounasvaaralla ruokintapaikan kautta. Kirpeä pakkanen oli. -15.




Jäniksen seisova pöytä