Kesää on vielä jäljellä....onkohan...

 

Eilen ja tänään Valajaskoski 34 km/p.

Erilaisia lampia ja yksi järvi

 

Sadetta repii Kulmunkilammen takana

Yksi pieni lammenpotero jäi vaivaamaan viime reissulla ja piti tänään käydä tiedustelemassa ensi kesää varten. Hakkuuraiskion keskellä. Hyviä hillamaita siinä matkalla, jos sato onnistuu joskus. Märkää. Aamupäivällä oli hyviä hetkiä ja ilma lämmin. Poistullessa kävin vielä Kulmunkilammella keittelemässä toiset kahvit ja siihen kiskoi sateen sitten. Repussa oli jonkinlainen kahden euron sadeviitta, alapa tällä selällä sitä sovittelemaan rinkkaselkään. Todennäköisesti molemmat kädet olivat ulkona pääaukosta, mutta suojasihan tuo jonkin verran. Kulmunkivaarasta kaupunkiin satoi koko matkan, väliin kaatamalla. Eipä juuri haitannut, kun oli lämmin keli, tosin veden täyttämien tieurien kanssa piti olla tarkkana. Nythän tuo paistaa taas...Viiden jälkeen liikkeelle, pyörällä jotain 32 km ja kävelyä lampien pinnoissa vaivaiset nelisen kilometriä ehkä. Saa siinäkin raataa märässä rääseikössä repun kanssa. Melkein koko ajan piti olla suunta selvillä, muuten pyörähtää heti ennenkuin maastot tulevat tutuiksi. Sateen yliherra varmasti kiroili, että tuota ei saa sateellakaan pysymään pois metsästä. Onpahan tuo uusi tienoo tiedusteltu ensi vuotta varten ja eräilyä yleensä.

Kaatosade Kursunkijärven itäpäässä

Hillojen perässä

Ranuantietä .......rakan viitalle ja siitä .........vaaran suuntaan. Kolusin pois Kulmunkivaaran, Kursunkijärven itäpään ja Virikkolammen tien kautta. Justiinsa soppelisti kotiuduin sateen alta pois. Yksi hyvä laikku löytyi, jossa sai poimiakin jonkin aikaa. Ei oikein kuulu syyskuun kelit hillastukseen. Pari " vauvakarvaista " hirvenvasaa vilahti rääseikössä. Hyviä uusia paikkoja ensi vuodelle. Ei tullut pahemmin kuvailtua. Suunnistaa piti oikeastaan korvessa koko ajan, ettei tule turhaa kävelyä. Pyörällä n. 30 km ja kävelyä nelisen kilometriä.

 

Lapinlahden Linnut - Juoppous

 

Hillatiedustelua

 

No, " pakkohan " soli lähteä tyhjiä jänkiä kävelemään asenteella - pakko saaha hilla. Tyhjää täynnä. Retkeilyä ja kuntoilua; pyörällä 24 km ja kävelyä 7 - 8 km. Tuuleskeli soppelisti.

Farssi

 Farssi

Mulla oli tässä taannoin aika Laphaan urologisiin tutkimuksiin. Luin huonosti saatekirjeen. Vain aika oli mielessä. Olin käsityksessä, että mitataan vain suihkun voimakkuus. Sinne pitää kuulema mennä rakko täynnä, mikä tässä iässä alkaa olla täysi mahdottomuus. Elimistö ei toimi enää kenenkään mielen ja aikataulujen mukaisesti. Onneksi kuitenkin vielä tahdonalaisesti. Elimistön, lähinnä vatsan kapina aina, kun on lääkäri ( tutkimus ) tai hammaslääkäri.

Menin urologiselle osastolle, eikä minulla mitään hätää ollut. Ystävällinen hoitsu sanoi vain, että mene odotustilaan juomaan vettä ja täyttele samalla kysymyskaavake, joka sinun olisi pitänyt tuoda mukanasi. Kuroin sitä vettä sitten automaatista, minkä ennätin eikä minkäänlaista hätää ollut...kunnes jonkin ajan kuluttua...

Menin suppilon eteen, saa asioida rauhassa, mutta nyt alkoi kouristamaan eikä hommasta tullut mitään. Sanoin hoitsulle, että minulla tulee paskat housuun samalla, jos pissaan ( sairaanhoitajien kieltä ) . Hoitsu hymyili vain. - Mene käymään yleisessä vessassa ja tyhjennä itsesi. Katsotaan sitten...

Kävin tarpeilla ja toimenpidehuoneeseen. Hoitsu mittasi vain jäännöksen ultralla, se pissa. - Selvä. Mene sinne odottelemaan...

- MItä minä nyt odotan?

- Lääkäriä. Sinulle tehdään kystoskopia...

- Ai jaa...

Se oli kyllä lukenut saatekirjeessä.

Kystoskopia on siis eturauhasen tähystys etupuolelta. Ihan asiallinen urologi oli. Minuthan on kerran höylätty. Ja toinen kiva hoitaja.

Siinä piti tepastella toimenpidetakki päällä.

- Sitäkö ei saatu suihkua mitattua? urologi kysyi hoitajalta.

- Ei. Tuli kakkoshätä.

Istuin pokkana laverilla. No, hivenen ahtaumaa löytyi entisen höyläyksen jäljiltä. Arpeumaa. Urologi määräsi lääkkeen helpottamaan ahtaumaa. Duodart taisi olla...Epäili sen purevuutta arpeumiin. Sovittiin puolen vuoden päähän kontrolli ja mahdollinen uusi höyläys.

Oli vielä Omakantaan kirjoittanut, että suihkua ei mitattu, kun asiakkaalla kakkoshätä tuli. Toisaalta terveyskeskuksessa ja Laphassa on helppo asioida. Hoitajat ja lääkärit eivät turhista hätkähdä. Luultavasti nähneet jo kaiken. Ehkä jäin kuitenkin mieleen.

Maastossa

Puoli viiden jälkeen aamulla liikkeelle. Hiljaa hivuttamalla jonkin verran hillaa. Parit kahvit. Iltapäivän kahveilla alkoi rasitukset jo tuntumaan. Jos viime vuosi oli olematon hillan osalta, ei tämäkään vuosi paljoa jää jälkeen. Lähimaastossa; pyörällä 13 - 14 km, kävelyä viitisen kilometriä.

 

Hillastusta

 

Viitisen tuntia eilen liikettä Konttikairassa; jänkää ja jängän laitaa kilometrikaupalla, korpihillapaikat vielä raakoja. Jonkin verran löytyi. Väärti haki kumisaappaat kaupungista. Tuulinen keli, ei hyttysiä eikä paarmoja. Ihan riittävä hillareissu ja paljon turinaa....vielä pitää kulkea...

Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.

‭‭Jesaja‬ ‭46‬:‭4‬ ‭FB38‬‬

Kaakkuri

 

Utelias kaakkuri metsälammella.

Hillatiedustelua

Perä, jossa kävin, antaa hillaa vain hyvänä/erityisen hyvänä hillavuotena. Tyhjää täynnä jängät ja jänkien reunat. Meni retkeilyn ja kuntoilun puolelle. Yleensä hillastuksessa tulee aina mukaan harteille tuo epämukava suorittamisen taakka - pakko saaha hilla. Eräilyssä ja valokuvausreissuilla tällaista painetta ei ole. Ei ole sellaista sisäistä paloakaan enää marjastukseen, tosin ei ole koskaan ollut, mutta onhan hillassa toki kiva kulkea, vaikka niitä ei olisikaan. Pyörällä 18 km ja heavy kävelyä 10 km. Ei huono. Ihan helteinen ei kelikään ollut, auttoi, kun lähti neljän jälkeen liikkeelle. Prkl niitäkin, jotka kehuivat lohenpääkeittoa ravitsevaksi herkuksi joka asiaa koskevassa kommentoinnissa, kun marjafirmojen ihmiskauppa ja muut rikokset alkoivat tulla ilmi. Pitäisi polkea jänkään heidät...syvälle...

 

Helle!

Eilen ja tänään ( +25 ) Valajainen.

 

Tien päältä ajatuksia ja kokemuksia

 

Onpas kaunis perhonen, en ole ennen kuvannutkaan. Haapaperhonen. Vajalaskosken lenkillä Paavalniemen kohdalla tien päällä. Ihan kunnossa oli. Tänään...

Valajaskosken lenkki. Eilen. Hyvä keli. Pari läheltä ohitusta taas kerran. Aina silloin tällöin sattuu rattiin joku pienimunainen möhömahainen suomalainen heteropullopersesika, joka ei pysty tyydyttämään edes vaimonsa seksuaalisia tarpeita ja jonka pisin kävelymatka vuodessa on alle 50 metriä autolta työpaikalle, kotiin ja lähimmälle laavulle.. Älyä tai tahtoa ei riitä vauhdin hiljentämiseen selän takana. Nämä sanat hän voi aina lukea taustapeileistään. Ikävästi sanottu, mutta läheltä ohitus herättää aina tunteita, kun omasta elämästä on kysymys

Ps. Ukkospilviä kenties Ounasvaaran yllä.

 

Perunatanssit

 Vanha kansa multasi perunat markkinapäivän aamuna. Illalla sitten tanssittiin markkinoilla ns "perunatanssit" joilla kunnioitettiin tulevaa satoa ja iloitiin, että peruna oli hyvin lähtenyt kasvuun. Paras miestanssija valittiin "Pottu-Pekaksi". Pottu-Pekka sai kolpakollisen oltta ja jouluna ylimääräisen perunapuurolautasen. Paras naistanssija sai kosia halutessaan Pottu-Pekkaa. Kilpailu ratkaistiin kyykkytanssilla, kuka kesti pisimpään. Tanssien jälkeen syötiin vanhan sadon tuhkapottuja, voin ja piimän kera. Lapset saivat lasillisen sokerivettä. VMV

Paljon on kaunistakin Rovaniemellä, kun silmä osaa hakea...