 |
| Aamuhämärissä liikkeelle. Eipä olisi uskonut, että märin jaloin ( vasen ) pitää marraskuun lopun kuvausreissulta palata. Lähes uudenveroisten Nokian huopakumisaappaiden liimaukset eivät pidä ja saapas päästää vettä. Köyhän tuuria, mikään ei kestä nykyisin käyttöä. Erätukusta, Rovaniemi, parinsadan euron SWAT-maiharit eivät pidä kosteutta ja Ollin Erästä, Rovaniemi, ostetuista lähes uudenveroisista Nokian huopakumisaappauksista irtoavat liimaukset. Sivuilta. Järjettömästi liimaukset vielä ylöspäin, jolloin auennut sauma kerää veden. Kolmellasadalla eurolla kenkiä ja kohta kaput. Maihareissa meni syyskuussa takuuaika umpeen, mutta ei tullut vietyä. " Meillä myymäläpäällikkö päättää, lähetetäänkö eteenpäin " . En viitsinyt enää vaivautua ja jätin viemättä. Kengät olisi suoraa pitänyt lähettää vaihtoon asiakkaan arvioinnin mukaan, tai vaihtaa heti siinä paikan päällä. No, patsastelehaan noilla silti ostoskeskuksissa ja kuivilla keleillä...Hoidettu ne on asianmukaisesti, nahka tuntuu vain pehmenevän tietyistä paikoista vaikka käsitteleekin... |
 |
| Ounasvaaran Isorakan lakea. |
 |
| Pohjoispuolen merkillisiä valoja. |
 |
| ...ja pohjoispuolen sini maaston pudotessa jyrkästi Jääskönjängälle ja Koskenkylään päin. |
 |
| Satuin Isorakalle oikeastaan päivän ensimmäisiin ja viimeisiin kunnon auringonsäteisiin. Pilvien raosta tiristi sen verran, että muutaman maisemakuvan sai talteen. Maastossa märkää, vesi tirisi painaumissa, polkujen pohjilla ja jängillä, ojat lauloivat vettä. Termoskahvit ja toteamus, että Linnuntien asuntoalue on pilannut täysin Isorakan luonnonrauhan. Varmasti kiva 300 000 euron asuntolainalla kuunnella naapurin hirvikoiran kumeaa haukkua, mutta kaikkihan on tottumiskysymys. Aikansa kun kuuntelee, niin varmasti oppii rakastamaan naapurin hirvikoiran kumeaa haukkua sunnuntaiaamuna. |
 |
| Luontopolun laavulle sattui tuttuja lintuihmisiä harmaapäätikkajahdissa ja naureskelimme hieman yleisönosastonkirjoitukselleni. Sain kuulla uudelta tutulta kirjoittavani hyviä juttuja ( ilman itsekehua ) . He tuntevat minut, mutta minä en tunne heitä. Vastasin, että kirjoittelen nykyisin harvoin, että ei tule kylähullun leimaa. Tosin uuteen yleisösosastoraivoon voisi kiihdyttää itsensä vuotavan saappaan ansiosta. Kyllä se putki pitäisi noihin lintukuvauksiin saada. Kahlailin nuoskalumessa Isorakan yli, ja takaisin golfkentän reunaa. Hyvää kuntoilua. Hienoja värejä taivas ja aurinko puristivat pilvenlonkareiden seasta. |
 |
| Taustalla häämöttää Kurijärvi. Kutsun tätä paikkaa Ounasvaaran ainoaksi, vielä jäljellä olevaksi maisemaksi. |
