 |
Letkeä uskonnonhistorian ( evlut ) kertaus ja soppeli pituuskin, 3 t 40 min. Kunnon vanhan kansan spektaakkeli ilman digitehosteita. Kymmenen käskyä kertoo Mooseksen tarinan hylätystä heprealaislapsesta Egyptin prinsseyden kautta juutalaisten pelastajaksi. Menneen ajan historiallisten spektaakkeleiden vakiokasvo Charlton Heston Mooseksen roolissa ei pääse niin hehkuttamaan tunteitaan kuin William Wylerin klassikossa Ben Hur vuodelta 1959, mutta kukapa muu Mooses uskottavasti voisi olla, ei ainakaan Christian Bale tai Paavo Lipponen. Kymmeniätuhansia avustajia ja hyvin vähän mitään digitehosteita tai trikkikuvia. Näytteleminen tietysti ajan hengen mukaan aika pateettista ja patsastelevaa henkeä nostattavan taivaallisen pauhuavan musiikin kera. Vuosikymmeniä siitä, kun viimeksi katsonut, mutta huippuelokuva yhä. Lavasteet ja puvustus viimeisen päälle, voisi olla tätä päivää. Eihän ihminen ole miksikään Raamatun ajoista muuttunut, ei muutu, eikä tule muuttumaan. Uskonnosta ei oikein kannata näiden elokuvien myötä keskustella, mutta hyviä tulkintoja.
Uskohan tai uskomatta oleminen on jokaisen oma asia. Kymmenen käskyä oli 75-vuotiaan Hollywood-legendan DeMillen viimeinen elokuva. Hän laittoikin siihen kaiken vuosikymmenten saatossa kertyneen kokemuksensa. Lopputulos on elokuvan historiaa.
Kymmenen käskyä ( Cecil B. DeMille, 1956 ) 4,5/5
Ps. Seuraavaksi voisi kerrata Joseph L. Mankiewiczin Kleopatran ( Burton ja Taylor ) vuodelta 1963, pituus rapiat neljä tuntia.
