Edward E. Gordon & David Ramsay: Totuus Normandian maihinnoususta ( Minerva, 2018 )

Amerikkalaisen ja englantilaisen historioitsijan yhteinen selvitys siitä, miten liittoutuneiden sodanjohdossa vallinnut eripura, keskinäinen kilpailu ja henkilökohtaiset konfliktit vaikuttivat Normandian maihinnousun suunnitteluun, toteutukseen ja sodan kulkuun sen jälkeen.

Teos osoittaa, että puutteellinen yhteistyö ja huonot päätökset pidensivät sodan kestoa, kasvattivat kuolonuhrien määrää ja lopulta mahdollistivat Neuvostoliiton sodan jälkeisen valta-aseman Itä-Euroopassa. Aihepiiriin liittyvä kirjallisia lähteitä, silminnäkijäkertomuksia ja arkistomateriaaleja analysoimalla teoksen kirjoittajat etsivät vastauksia liittoutuneiden suuroperaatioon liittyviin kiistanalaisiin kysymyksiin. Mikä aiheutti kahden kuukauden viivytyksen liittoutuneiden etenemiseen Normandian sillanpääasemasta? Miten Saksan armeija onnistui pakenemaan Falaisen motista? Kuka pysäytti Pattonin etenemisen Saksaan elokuussa 1944? Miksi kesti niin kauan avata liittoutuneiden varustetäydennyksille välttämätön Antwerpenin satama? Tekijöiden esittämien todisteiden valossa on selvää, että monet liittoutuneiden kohtaamat vaikeudet olisivat olleet estettävissä, jos sodanjohto ei olisi ollut niin riitainen. Ison-Britannian ja Yhdysvaltain joukkojen keskinäinen kilpailu ja henkilökohtaiset arvovaltakiistat johtivat paikoin katastrofaalisiin tilanteisiin rintamalla. Teos sisältää myös runsaasti operaation etenemistä esittäviä karttoja, jotka havainnollistavat toisen maailmansodan käännekohtaa ohjanneiden päätösten syntyä.

Edward E. Gordon on amerikkalainen historioitsija, tutkija, kirjailija ja luennoitsija. Kahdenkymmenen vuoden ajan hän toimi historian opettajana Chicagon DePaul-yliopistossa. Hän on julkaissut 19 kirjaa ja kirjoittanut yli 300 historia-aiheista artikkelia.

David Ramsay on englantilainen historioitsija ja kirjailija, joka on julkaissut lukuisia sotahistoriaa käsitteleviä teoksia. Hänen isänsä, amiraali Sir Bertram Ramsay, oli Ison-Britannian laivaston ylipäällikkö Normandian maihinnousussa.

Oheinen yllä kustantajan esittelytekstiä.

JV: Sotamarsalkaksi ylennetty Bernard Montgomery on itseriittoisuudessaan täysin sietämätön, oman erinomaisuutensa sokaisema mies, jonka maine perustui valmiiksi katettuun El Alameinin taisteluun Rommelin joukkoja vastaan. Tuolla ylivoimalla kuka tahansa keskinkertainenkin kenraali olisi voittanut taistelun.

Normandian maihinnousussa Montgomery juuttui Caenin valtaukseen. Hän lupasi vallata sen ensimmäisenä päivänä, mutta kuhni kaupungin kanssa kuukausia järjestellen linjojaan. Mies oli lähes psykopaatti, joka täysin häikäilemättömästi valehteli kaikille ylimmilleen Eisenhoweria ja Churchilliä myöten.

Totuus Normandian maihinnoususta voisi olla myös tulevaisuudenkuvaus EU:n " yhteisen " armeijan toiminnasta

kriisin tullen.

Montgomery ja liittoutuneiden johto muni myös Falaisen motin sulkemisessa. Osa heidän operaatioistaan muuttui täydellisiksi verilöylyiksi ikäänkuin he olisivat unohtaneet, että vastassa oli sentään toisen maailmansodan paras armeija, itärintamalla osin karaistunut Wermacht ja mausteena SS:n aseellinen siipi, Waffen-SS. Jos Falaisen motti olisi suljettu, Saksan armeija olisi lyöty ja sota loppunut mitä todennäköisemmin syksyllä 1944.

200 000 saksalaista sotilasta pääsi livahtamaan motista ja sodan lakien mukaan pakoon päässyt mies palaa aina taistelukykyisenä ja taisteluhaluisena takaisin etulinjaan.

Liittoutuneiden kamppailu lännessä toukokuun 1945 saakka vaati vielä ankarissa taisteluissa noin 500 000 miehen uhrin kaatuneina ja haavoittuneina.

Koko Normandian maihinnoususta ei olisi tullut mitään ilman USA:n teollista kapasiteettia ja miehistöä. Tämä herätti briteissä katkeruutta ja kateellisuutta ja omahyväinen Montgomery pyrki kaikissa toimissaan saamaan kunnian briteille ja varsinkin itselleen. Hän raporttinsa ylijohdolle ovat lähes rikollisia, pelkkää valehtelua.

Antwerpenin sataman valtauksessa Montgomery muni taas, samoin idioottimaisessa Operaatio Market Gardenissa. Montgomeryn ja brittien suuruudenhullun suunnitelman takana oli halu osoittaa amerikkalaisille liittolaisille, että Britannia oli edelleen ykkösluokan suurvalta ja se pystyisi antamaan saksalaisille ratkaisevan iskun.

Tuloksena oli musertava tappio, jossa brittiläinen 1. laskuvarjodivisioona tuhoutui lähes kokonaan.

Gordon ja Ramsay luovat kirjassaan hienoja henkilökuvia Normandian maihinnousun päähahmoista. Yksi on tietysti myyttinen hyökkäävä panssarikenraali Patton, joka ei härskejä ja pisteliäitä sanojaan säästele Lopulta Patton on pakko päästää irti ja hän saakin sotatyöhön vauhtia ja olisi luultavasti edennyt heittämällä Berliiniin, mutta kas kummaa, kenraalin huolto katkaistiin ja yleinen liittoutuneiden nysvääminen jatkui.

Normandian maihinnousun uhri oli suuri. Amerikkailaiset joutuivat Normandian pensasaitalabyrinttiin, kysymys ei ollut mistään kesäpuutarhan pensasaidoista vaan läpipääsemättomistä ja leveistä sitkeäksi juurtuneista muureista, joissa amerikkalaiset uhrasivat aikaa, tupakkaa, kalustoa ja miehiä, mutta pääsivät viimein läpi oma-aloitteisuutta, kekseliäisyyttä ja raakaa taistelua hyväksi käyttäen.

Totuus Normandian maihinnoususta on hyvä. Kirjailijat eivät ole lööppien ja sensaatioiden perässä vaan pyrkivät viileän analyyttiseen tarkasteluun Normandian maihinnoususta.

" Antony Beevorin henki" ja sarkastinen huumori ja hyvät luonnehdinnat ja kuvaukset puuttuvat, mutta hyvä kartasto korvaa osin hieman lakoonisen tyylin puutteet. Myös suomennos on ajan tasalla; suomentajalle sodankäynti on selvästi tuttua.

4/5