Viime päivien teemana on ollut lähinnä hillastus ja yleisurheilun MM-kisat. Eilen taas väärtin kanssa liikkeellä. Nelisen kiloa taas lyhyessä ajassa suojaisesta ojankorvesta. Avoimella jängällä marja alkaa jo kuivua, on pientä, maan tasalla ja jäykkäselkäiselle hankala poimia. Alkaa jo suurin innostus hillastuksen suhteen palttua, onhan tuota tullut n. 28 kg. Ehkä pari omaa paikkaa pitäisi vielä katsastaa. Pitkä lenkki Kulmunkivaaraankin on vielä tekemättä, kun lähempääkin on löytynyt. Huvittaa useasti tuo suomalaisten, lähinnä työttömien, haukkuminen laiskoiksi mitä tulee marjastukseen. Tämähän on vapaaehtoista toimintaa. Missään laissa, perustuslaissa ja työttömyysehdoissa ei lue, että marjaa on kenenkään pakko kerätä. Eikä se edes niin yksinkertaista ole. Ulkomaalaiskerääjille on järjestetty kyydit, majoitus ja ruokailu ja maksetaankin jonkin verran. Monella suomalaisella köyhällä ts. työttömällä ei ole edes kunnollista polkupyörää. Taajamasta saattaa olla tunnin parinkin matka lähimpään metsään, missä ehkä marjoja olisi. Nämä huutelijat voisivat säästää huutamiseensa käyttämänsä energian marjastukseen ja ajaa ökyautollaan hillajängän reunaan ja kokeilla marjastuksen ihanuutta, josta luultavasti eivät tiedä yhtikäs mitään.
MM-kisojen
jäätävin ja kovin yllätys. Norjan viikinki Warholm näytti mustille
aitadiivoille hieman juoksemisen mallia. Alusta saakka rohkeasti
täysillä. Tähän pystyy vain norjalainen. Pidin alussa iltaa tylsänä
kisailtana, mutta kaikkea muuta. Suomen kisat menevät lähinnä
saattohoidossa Narvan marssin tahtiin. Norja sai uuden sankarin. Taas kerran.
Suomessa maailma on muuttunut. "Tein parhaani " kuvaa parhaiten yhteiskuntaamme; hieno osaamattomuuden ja keskinkertaisuuden tiivistelmä. Eilinen karsintakärsimysnäytelmä oli suomalaisen perinteinen. Toiselta meni jalka ja toinen melkein hirtti itsensä moukarinvarteen.
Hienot kisat olleet. Ilman suomalaisten itkemistä ja selittämistä oikeinkin hyvät. Järjestelyissä ehkä hieman viilaamista. Jotenkin Ylen touhu ärsyttää; Suominen sekoilee selostamossa, suorien kenttälajien tapahtumien päälle ajetaan aivan turhia kenttähaastatteluja, jotka monet ovat pelkkää kälätystä, itse televisioinnissa ärsyttää se, että, kun kentällä tapahtuu upeita finaaleja, ryhdytään näyttämään juoksujen eriä. Miesten seiväs meni täysin pilalle. Näytettiin hyppy sieltä, hyppy tääältä, ratkaisut pikkukuvassa, kun haastattelija ja haastateltava kälättivät kentän laidalla.
Sama sitten toisin päinkin. Kun juoksuradalla tapahtuu, ryhdytään näyttämään kaulan venytystä, sormien hypistelyä, seipään hiomista ja tuuliviirin tuijottelua.
Yle yrittää epätoivoisesti ajaa irrottautua yleisurheilun MM-kisojen ydinluusta, itse urheilusta ja täyttää kaiken oheistoiminnalla ja kälätyksellään. Suominen haluaisi maailman olevan kylä. Eiköhän kukin maa ja ideologia kuitenkin seuraa kisoja omista juoksuhaudoistaan ja näkökulmastaan. Kumma kun Kaj Kunnas ei ole jossain pomppimassa. Miehen piti lopettaa Ylessä, mutta hän istuu iloisena ja ylionnellisena nykyisin ties minä asiantuntijana ohjelmassa kuin ohjelmassa. Ja eikös toimi selostajanakin jossain tulevissa jääkiekon arvokisoissa.
Suomessa maailma on muuttunut. "Tein parhaani " kuvaa parhaiten yhteiskuntaamme; hieno osaamattomuuden ja keskinkertaisuuden tiivistelmä. Eilinen karsintakärsimysnäytelmä oli suomalaisen perinteinen. Toiselta meni jalka ja toinen melkein hirtti itsensä moukarinvarteen.
Hienot kisat olleet. Ilman suomalaisten itkemistä ja selittämistä oikeinkin hyvät. Järjestelyissä ehkä hieman viilaamista. Jotenkin Ylen touhu ärsyttää; Suominen sekoilee selostamossa, suorien kenttälajien tapahtumien päälle ajetaan aivan turhia kenttähaastatteluja, jotka monet ovat pelkkää kälätystä, itse televisioinnissa ärsyttää se, että, kun kentällä tapahtuu upeita finaaleja, ryhdytään näyttämään juoksujen eriä. Miesten seiväs meni täysin pilalle. Näytettiin hyppy sieltä, hyppy tääältä, ratkaisut pikkukuvassa, kun haastattelija ja haastateltava kälättivät kentän laidalla.
Sama sitten toisin päinkin. Kun juoksuradalla tapahtuu, ryhdytään näyttämään kaulan venytystä, sormien hypistelyä, seipään hiomista ja tuuliviirin tuijottelua.
Yle yrittää epätoivoisesti ajaa irrottautua yleisurheilun MM-kisojen ydinluusta, itse urheilusta ja täyttää kaiken oheistoiminnalla ja kälätyksellään. Suominen haluaisi maailman olevan kylä. Eiköhän kukin maa ja ideologia kuitenkin seuraa kisoja omista juoksuhaudoistaan ja näkökulmastaan. Kumma kun Kaj Kunnas ei ole jossain pomppimassa. Miehen piti lopettaa Ylessä, mutta hän istuu iloisena ja ylionnellisena nykyisin ties minä asiantuntijana ohjelmassa kuin ohjelmassa. Ja eikös toimi selostajanakin jossain tulevissa jääkiekon arvokisoissa.
 |
| Lisää kuvateksti |
