sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Presidentillinen puhe


Presidentti opetti väärin, että karhua pitää katsoa silmiin. Tuskin Sulo Karjalainenkaan vahtaa silmiin Juusoa. Karhu voi tulkita sen uhkana. Ja naamajäniksiä, kiinteästi keskustelutoveria tämän kiusaantumiseen asti toljottavia iholle tunkeutujia maailmassa on aivan tarpeeksi muutenkin. Myös vilpillinen ihminen voi erikoistua silmiin katsomisen taidossa.

Leikki leikkinä ensimmäisessä kappaleessa.

Varjojen maailma vaatii vastineen, on aika hienosti kiteytetty.

Ihminen elää valossa ja valosta.

Hyvää Niinistössä on, että hänellä on rohkeutta ja näkemystä nostaa tavallisia kansalaisia " suurmiesajattelun " yli ja ohitse.

Täytyy toivoa, että hän jatkaa. Näinä viheliäisinä aikoina. Jollakin pitää vielä olla järki päässä ja selkärankaa kansan edessä. Olkoon se siis nykyinen presidenttimme.

Niinistö on oivaltanut, että lyhyen puheensa aikana hänen on aivan turha ryhtyä leikkimään viisasta tuomari Salomonia ja motkottamaan asiasta kuin asiasta vaan hän antaa kansakunnalle enemmänkin henkistä pääomaa, pohdittavaa, perintöä ja sisältöä elämään.

Hänellähän on herkkyyksiä myös hyvään kirjalliseen ilmaisuun.

Ps. Presidentin puhe voitaisiin tekstittää ruotsiksi.