lauantai 28. tammikuuta 2017

Ounasvaaralta Harjulammelle

Pyy pyypötellyt Ounasvaaralla myräkän jälkeisessä roskaisessa lumessa.

Kuvan keskivaiheilla on Rommelin kenttä Ounasvaaran kupeessa. Uskon, että nykykoulun historianopetuksessa tuskin edes vaivaudutaan sotamarsalkka Rommelin nimeä mainitsemaan, korkeintaan natsi-liitteellä varustettuna ja Rommel siis on ja pysyy nykyrovaniemeläisille nuorille tuntemattomana suuruutena. Rommelin kentän (Sportsbahn Feldmarschall Rommel) rakensivat saksalaiset leipomokomppanian miehet omaksi virkistyspaikakseen. Siellä järjestettiin jalkapallo- ja jääpallo-otteluita suomalaisten ja saksalaisten välillä.Kun saksalaiset ajettiin pois Lapin sodassa 1944–45, he polttivat mennessään lähes kaiken rakentamansa, Rovaniemen ja lähes koko Lapin siinä ohessa Jotain jäi, kuten Rommelin kenttä nimineen.

– Nimeä kritisoitiin aikanaan, etenkin 1970-luvun taistolaisvuosina, mutta se on vain jäänyt, vaikka saksalaisuus ei aikanaan todellakaan ollut Rovaniemellä hyvässä huudossa, kertoo Lapin maakuntamuseon johtaja Hannu Kotivuori. ( Lähde IS )

Vielä kukaan ei ole keksinyt järjestää nimikilpailua " natsien " rakentamalle urheilukentälle. Laitan tarkoituksellisesti natsin sulkumerkkeihin. Natsi-sanallahan selitetään nykyisin koko Saksan sotahistoria vuodesta 1939 vuoteen 1945. Natsi, natsi, natsi. 

Toinen maailmansota oli kuitenkin muutakin kuin natsia.


Rommelin kenttänä kentän tuntee vanhempi sukupolvi, Rovaniemen ja Lapin historian tuntevat osa. Nykytrendin mukaisesti nimi olisi tietysti Rollon urheilukenttä, " kun jo Helsingissä asti puhuvat ihanasta Rollosta" .

Itse kun kuulen sanan Rollo, minulle tulee halu työntää sormet mahdollisimman syvälle kurkkuuni.

Viileni iltaa kohti keli, niin nosti taas tuon usvan Harjulammen ylle.

Tytöt oikaisi. Itse en rohjennut vetiselle jäälle lähteä. Siinä kulkee kuitenkin kapea, kovettunut ura Harjulammen ylitse.

Vesi jäällä.

Kirkkaseen vastavaloon kuvauskessa on omat haasteensa. Tunteella vedän. Fiilikset ja valot on tärkeitä, värit.
Paljon kun kuvaa, kamera aina mukana, niin välillä saa ihan hyvän kuvan, tuurilla ja kertyneellä kokemuksella. Mitään ei opi, jos ei yritä. Turhan kikkailu ja tekniikka ovat minulla pienemmässä roolissa.
 
Kalamies