Ei huono. Haywire. Steven Soderberg ei ole koskaan kuulunut
suosikkiohjaajiini. Erin Brockovitch ( 2000 ) oli aika lailla poikkeus
Soderbergin sekavahkossa tuotannossa. Haywire ( 2011 ) on perinteinen
petetty agentti -mättö, mutta poikkeuksellisen tyylikäs ja ytimekäs.
Pääosassa on Gina Carano, amerikkalainen vapaaottelija ja
thainyrkkeilijä, joka sopii kuin naula päähän luita murskaavan
naisterminaattorin rooliin. Enpä totisesti olisi halunnut nähdä Jennifer
Lopezia tai Angelica Jolieta ( Silk )
tässä roolissa. Gina Carano onnistuu hyvin roolissaan; hänessä on
fyysistä uskottavuutta ja lähikamppailut on uskottavasti tehty, ei
pelkästään leikkaustekniikalla. " Näyttelemään " Carano ei juuri joudu,
kuten useinkaan toimintaelokuvissa ei ole tarvis, mutta loppua kohti
hänen hahmonsa alkaa elää yhä paremmin ja paremmin. Toimintakohtauksissa
parasta on, että niitä ei ole turhaan pitkitetty vaan ne muistuttavat
periaatteessa todellisia tilanteita. Jotain muutteempaa iänikuisten Matt
Damonien, Tom Cruisien ja Daniel Graigien tilalle. Haywiressä on hyvä
näyttelijäkaarti. Steven Soderbergin ei luultavasti ole tarvinnut kuin
soittaa pojille, niin he ovat ilmoittautuneet listoille. Loppu on paras.
Antonio Banderaskin löytää viimein parempansa. Repliikkikin on sen
mukainen. - Voihan paska. 3,5/5. |