tiistai 19. toukokuuta 2015

Valkoisia poroja ja joutsenia





Ei ihan natsannut Nikonin asetukset kaikissa kuvissa ja etäisyyttäkin oli, mutta kuvankäsittelyllä loput. Yritäpä ite saada valkoinen poro ja joutsen samaan kuvaan. Luonnossa. Kivoja kontrasteja kuitenkin. Pikkulammella sama pariskunta seuraili vain katseella, kun paarustin rauhallisesti metsän laitaa. Ei vielä merkkiäkään mistään lämpenemisestä ja kesänteosta...Tosin varma tieto suoho...sammakkomieheltä, että heinäkuun toisella viikolla saattaa parina päivänä Rovaniemelläkin lämpötila nousta yli 16 asteen.




Mikähän siinä pakkaa olla, että reissuista tulee aina niin rankkoja ja pitkiä, noin päiväreissuiksi. Ennen oli kiire metsästä juomaan olutta kotio. Nyt ei ole sitäkään kiirettä. Eikä kiirettä yleensäkään. En tunne koko sanaa, sen merkitystä ihmiskunnalle. No, hyvästä kuntoilusta ja ajanvietosta käy. Ilman eväitä homma kyllä hyytyisi. Olipa ihme veikko liikkeellä uralla. Pyörään oli kuormattu kuorittua toistametrin koivukeppiä, noin parin sentin paksuisia. Mihinhän käyttöön? Sain käsityksen, että äijä luikki metsään, kun huomasi minut kauempana. En viitsinyt sen kummemmin vilkuilla ympärilleni, kun ajoin pyörän ohi. En jaksa uskoa, että maanomistaja ( yksityisten maita ) kulkisi pyörällä. Niillä tahtoo olla pelit ja vehkeet perseen alla. Jos mies oli luvatta asialla, se on aina tympeää muille maastossa luvallisilla asioilla liikkuville. Tuli muuten kaksi savottahevosta vastaan. Muoreilla oli piteleminen näissä karvalalluissa. Menivät metsään sivulle siksi aikaa. En käsitä, mitä iloa on kahdella jalalla seisovasta karvalallusta, jota pitää kaksin käsin kiskoa eteenpäin. Jotkut sanovat, että koulutus menossa...ja paskat...