Sarkasmi on purevaa ivaa tai purevan
ivallinen ilmaus. Se on
sanallista ironiaa, joka on tarkoituksellista, peittelemätöntä ja yleensä
loukkaavaksi tarkoitettua. Sarkasmilla ilmaistaan kielteistä ja arvostelevaa
asennetta tiettyjä henkilöitä tai tapahtumia kohtaan.
Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin
kuulija tuntee sanojan. Ilman tietoa sanojan todellisista mielipiteistä
sarkasmi voidaan erehdyksessä käsittää vilpittömänä mielipiteenä. Esimerkiksi kannabiksen
vaaroja kauhistelevan lausahduksen tulkinta riippuu siitä, tietääkö kuulija
sanojan olevan kannabiksen kannattaja vai vastustaja.
Joissain tutkimuksissa jo kolmevuotiaiden lasten
on havaittu ymmärtäneen sarkasmia. Ranskankielisillä lapsilla tehdyssä
tutkimuksessa havaittiin, että viisivuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin, kun
siihen liittyi sarkastinen äänenkorkeuden vaihtelu. Yli seitsemänvuotiaat
lapset ymmärsivät sarkasmin asiayhteydestä ilman äänenvaihteluakin.
Sana sarkasmi on peräisin
kreikankielisestä sanasta sarkasmos (’iva, pilkka’) jonka verbimuoto on sarkazein
('puhua kitkerästi, ivata', sananmukaisesti ’repiä lihaa’ tai ’purra huulta
raivoissaan’.
Satiiri on pääasiassa kirjallinen
tyylikeino, joka tarkoittaa jonkin aiheen käsittelyä niin, että se näyttää
naurettavalta.
Satiiri ei välttämättä ole aina hauskaa, sillä
satiiri pyrkii pelkän huvittamisen sijasta esittämään myös kritiikkiä ja
ottamaan kantaa. Satiirin päätarkoitus onkin usein komiikan sijaan pikemminkin
poliittinen, sosiaalinen tai moraalinen.
Lähde: Wikipedia
