Tosi puuduttavat jääkiekon MM-kisat.
Ruotsin lohko on ihan pellelohko. Ei ihme, että ei tahdo porukkaa kiinnostaa Latvia-Tanska ja Italia-Norja -otteluiden kaltaiset tahkoamiset.
Seitsemän ottelun pitkä pakkopullaputki ennen ratkaisevaa kahdeksatta pudotuspeliä, jolloin kisat periaatteessa vasta alkavat.
Suomen jääkiekkomaajoukkue on toistaiseksi pelannut tutussa kotikisakipsissä nihkeää catenacchio-jääkiekkoa.
Ennen kisat olivat kansaa yhdistävä tekijä.
Nyt kanavakikkailut ja sikamaiset kalliit liput tekivät pelistä herrojen herkkua.
Pullon henki kotikisoista karkasi jo kisojen alkupäivinä.
Tähän kaavaan sopii oikein hyvin, että Ruotsi voittaa maailmanmestaruuden.
Mutta vielä pitää tahkoa mm. Ranskan ja Kazakstanin kaltaisia joukkueita vastaan.
Pääasia on, että selviytyy lohkossaan neljän parhaan joukkoon.
Puolivälierävastustaja tulee omasta lohkosta; luultavimmin joukosta USA, Kanada, Sveitsi.
No, ehkä peli alkaa kulkea Suomen joukkueella, kipsi karisee ja maaliverkot alkavat heilua ja näistä tulee kisat vielä.
Välillä tulee ikävä Neuvostoliiton aikoja. Neuvostoliitto naputteli ensimmäisessä erässä Suomea vastaan lihaksia avaavat ja rentouttavat 4-0 tai 5-0 -luvut ja ryhtyi pelaamaan. Anssi Kukkonen huusi kimeällä äänellä jotain Suomen merkityksetöntä 1-5 tai 1-10 kavennusmaalia ja kaikki hyrisivät kotikatsomoissa tyytyväisyydestä, kun Suomi pystyi järkyttämään suurta ja mahtavaa Neuvostoliitto.
Yleensä Neuvostoliitto aina ärsyyntyi Suomen maaleista ja naputteli siihen päälle aina pari kolme maalia.
Isokokoinen maalivahti, isokokoiset puolustajat, mailaviidakko jne...Nykykiekosta on tullut vähämaalista nyhjäämistä. Laji alkaa hieman muistuttamaan jalkapalloa.
Tosin maailmanmestaruuteen riittää, kun voittaa kaikki pelit 1-0 ja alkulohkossa on varaa hävitäkin ainakin yksi peli.
