Mielenkiintoisia kapeita kinttupolkua. Kaikki tämä Kaihuanvaaran laella. Vaaran ympäri kiertää lähes pyöreä metsäautotie n. 16 km. Niin, näimme siinä tullessa tien varressa koppelopoikueen tien varressa, jossa ainakin 5 koppeloa ja kaksi metson poikaa, joten jonkinlainen havulintusiemen on Kaihuanvaarassakin tallella.
Kävimme sunnuntaina loimuttelemassa kalaa Kaihuanvaarassa Kemijokivarressa. Vaara on todellinen helmi Rovaniemen lähettyvillä sijaitsevista retkeilykohteista. Sitä ei ole kaluttu ja roskitettu vielä hengiltä. Ilmeisesti vaaralla on myös innokas ja hyvä huolto.
Hopianulkin näkötorni oli lyhykäisyydessään, torni saisi olla viisi metriä korkeampi, jäänyt ajansaatossa jo hieman metsänrajan taakse, mutta kyllä sieltä hyvät näkymät aukenivat pohjoiseen päin Pikku-Kaihua -järveä ja Iso-Kaarni -järveä kohti. Jossain siellä lauloi myös joutsenlauma.
Olimme ensimmäiset viralliset vieraat Porkkalammen laavulla, jossa ruokailimme. Laavu oli viimeisen päälle tehty, keskeneräinen vielä. Varsinaisia yöpymislaavujahan nämä eivät oikeastaan ole syyskylmillä, jo vaatimaton, ruoanlaittoa varten tehty tulipesäkin sen kertoo. Oma laavu paras laavu ja sen eteen kunnon maatulet ja kulaus Meukowia päälle.
No, loimukala onnistui ja hyvät kaffit päälle. Ilma oli hieman autereinen ja lämmin.
Kaihuanvaarassa edellisen kerran
( linkin kuvassa Kaihuanvaaran eteläpuolen näkötornin näkymä )
