Rikoskomisario Evert Bäckström, G.W. Perssonin antisankari, on taas vauhdissa Perssonin uusimmassa Ken lohikäärmeen surmaa ( Otava, 2009 ) –kirjassa. Anarkistinen sovinisti ja piilorasisti on riemastuttanut kyynisimpiä lukijoita jo useassa Perssonin kirjassa ja vihastuttanut monia myös. Allekirjoittaneen mielestä Bäckström on yksi parhaita kirjallisuudessa esiintyviä henkilöhahmoja; hän ei ole mitenkään täydellinen, vaan edustaa hyvin myös ihmisen pimeitä puolia. Tuntuma ihmisen pimeään puoleen tekee hänestä myös hyvän poliisin.
Bäckströmin mielikuvat ovat lyömättömiä. Viisaudessaan hän ei sano niitä ääneen vaan nauttii luomistaan luonnehdinnoista täysin rinnoin.
” Mitä hemmettiä Ruotsin poliisille oikein tapahtuu? Hinttareita, lepakoita, mutakuonoja ja sekopäitä. Ei missään ainuttakaan normaalia konstaapelia”.
” Yhdeksän henkilöä, joista vain yksi oli oikea poliisi. Muuten joukkoon kuului täydellinen suomalaisjuntti, lapinpoika, toinen suomalaisjuntti, chileläinen, venakko, nuori nokikana, lepakko, tanhupetteri sekä vanha kunnon Lars Puupää Alm, vaikeasti kehitysvammainen jo syntyessään. Mihin poliisikunta oikein oli menossa?”
siv. 24 ja 120
Leif GW Persson on kriminologian professori ja Ruotsin johtava rikosasiantuntija. Hän on osallistunut viime vuosikymmenten kaikkien merkittävimpien murhatapauksien tutkimuksiin Skandinaviassa. Hän tietää, mistä kirjoittaa.
Suomennettuja:
Kesän kaipuusta hyiseen viimaan
Toinen aika, toinen elämä
Putoaa vapaasti kuin unessa
Lindamurha
