Kisafiilis lässähtää yleensä heti, kun Yle ryhtyy kikkailemaan jaetulla kuvalla ja näyttämään päätapahtuman ohella muita lajeja. Yle on onnistunut pilaamaan mm. ampumahiihdon maailmancuplähetykset jaetulla kuvalla ryhtyessään näyttämään erikseen suomalaisten ammuntaa jaetussa kuvassa, jolloin pääkiisan ampujien tauluja pitää tihrustaa toisesta kuvasta. Ylen perinne on myös ajaa pitkät ja kyllästyttävät kenttähaastattelut suoran kilpailutapahtuman päälle niin arvokisoissa kuin kotimaan kisoissa.
Avajaisissa, joita en katsonut, osa katsojista kyllästyi Ylen selostajien lätinään ja vaihtoi englannin kieliseen selostukseen, jolloin omaan ääneensä ihastuneiden toimittajien ääni jäi lähetyksestä pois.
En myöskään katso kisastudiota ja kisojakin valikoidusti; oikeastaan vain maastohiihto ja ampumahiihto kiinnostavat ja ehkä miesten jääkiekko, jos pelit lähtevät rullaamaan.
Ei ollut muuten ensimmäinen kerta, kun Iivo valitsi väärän suksen. Vitutuksen näki miehen pokerinaamaltakin. Ei oikein vanhat hevoset, pärmät ja niskaset, taivu enää. Suksiahan hiihtäjät eivät saa arvostella, koska ovat allekirjoittaneet suksisopimuksen. Viidelläkympillä on todennäköisesti odotettavissa uusi Iivo-farssi.
Ilta-Sanomien Joonas Kuisma on elementissään, kun kisoissa ei mikään toimi. Kaveri saa tehdä pissa- ja kakkajuttuja tulvivista vessoista mielensä kyllyydestä ja palelluttaa varpaansa tekokuitusukissa ja kesäkengissä pitkästyttävissä avajaisissa.
Italian on mafian ja korruption sydänmaita. Mikään ei toimi, tosin jokainen makkarapaperi ja johdonpätkä ei näy kotikatsomoihin. Maastohiihdon puolella kaikki on laduilla toiminut hyvin.
Suomalaiset hiihtäjät tosin tuntuvat siltä kuin eivät olisi harjoitelleet ollenkaan. Kerttu hiihti kivasti, mutta ei riittänyt. Some on pelkkää ihanaa Iiivoa, ihanaa Kristaa, ihanaa Kerttua jne jne , tuloksella ei ole väliä.
Moni mieltää huippu-urheilun viihteeksi. Sitähän se ei ole. Areena-dokumentti maailman parhaasta hiihtäjästä Johannes Kläbosta on dokumentti siitä, mitä huippu-urheilu on ja huipputulos vaatii. Ehkä jokaisen vakavasti hiihtoon suhtautuvan suomalaisen hiihtäjän tulisi katsoa se kerran päivässä. Sehän on vain urheilua....niinpä, huippu-urheilu taas on aivan oma maailmansa.
No, suomalaiset pääsevät kyllä pian pois arvokisojen tuskasta hiihtelemään kotimaahan Suomen cupin kisoja ja elämä hymyilee taas. Sympaatisuudessa Kläbo hakkaa ihanan Iivon yhtä ylivoimaisesti kuin ladulla.
