 |
| Ei hassumpi keli ollut, kun oli tarpeeksi vaatetta päällä, tai paremminkin sopivasti. Lämpöliivit lämmitti selkää. Olen kesäpyöräilijä, harrastepyöräilijä, kuten harrastevalokuvaajakin. Voimaannuttavaa pääntyhjennyspyöräilyä ja voimaannuttavaa valokuvausta. Suorittaminen, hifistely ja testosteronihuoku ( veren maku suussa ) puurtaminen puuttuvat. Tarkoitus on nauttia pienistä hetkistä, usein niin pienistä, että muut eivät niitä edes huomaa. Pyöräilyssä on myös luonto lähellä. Siksi Valajaskosken lenkki on paras tähän, luonto ja joki läsnä, tila ja avaruus. Joskus oli juoksu, mutta puolimaraton ja maratonharrastus opetti ainoastaan vihaamaan kovaa asfalttia jalan alla. Jängällä käveleminen on toista. Siinä tuntee maan hengittävän jalkojensa alla. On kuin tyynyllä kävelisi...Kyllä kait se tuo ilmastonmuutos pidentää myös pyöräilykautta. Saa nähdä, kuinka luomakunnan asiat menevät sekaisin täällä Pohjoisessakin, kun kesät ja lämpö vain jatkuvat. Lyhentäähän tämä myös ankeaa talvea. |
