Lapsena kaivoin aina kuoppaa kuin koira.
Kuulin ääniä maan sisältä.
Kallistin päätä kuunnellessa ja kaivoin taas.
Kuopasta ei näkynyt enää kuin maan päälle lentävä hiekka.
Myöhemmin keksin yhdistää kuoppia tunneleilla.
Minusta tuli tunnelihiiri.
Tunneleissa minulla oli oma huone, jonne vedin
sähköt.
Kaivoin myös vessan ja yhdistin pöntön talomme
putkeen.
Kasvoin tunnelissa, opiskelin ja tein tunnelissa etätöitä.
Silmäni eivät enää kestäneet päivänvaloa.
En käynyt koskaan enää maan pinnalla.
Löysin vaimoni naapurin Lisasta, joka oli
stetoskoopilla kuunnellut touhujani ja eräs
päivä yhdisti oman tunnelinsa minun tunneliini.
Saimme seuraajia.
Ihmiset alkoivat kadota maan päältä.
Kaikki asuivat pian tunneleissa.
Kaikki palvelut ja elämä olivat tunneleissa.
Ihmiset katosivat maan päältä.
Tunnelit yhdistivät ihmisiä ja kansakuntia.
J Moore
