 |
Aamusella hyvä keli, päivällä meni pilveen ja nollaan. Metsäladut on jääkouruja ja reunat raplaa Stumpyn siteet auki. Niitä pitäisi kai jotenkin säätää keskemmälle saappaan päälle. Pari metsoa aukealla. Kuvan mokasin; näin nousevan puuhun, hiihtelin lähemmäksi ja lähti silmien edestä. Ei vain sattunut silmään. Olivat jo vetäneet kantavalla lumella siipeä.
Ei ole tänä talvena omaa yhdyslatua metsässä ja olen hiihdellyt kuntolatua pitemmälle. Aamusta menee, mutta päivällä ei ole kuin kilpahiihtäjien tiellä. Laduilla on käynnissä jatkuva kilpahiihto. Kaikki hiihtävät kovaa vauhtia, tosissaan, sivuilleen vilkuilematta. Tosin osa toljottaa suksiani. Stumpyillä kuntoladulla hiihtäminen on kuin kattilankannet olisivat jaloissa. Olisivat edes tasaisia nuo latupohjat, mutta luisteluhiihdon ehdoilla kaltevia jääliippakouruja.
Jäi puskematta se oma latu alkutalvesta, nyt metriseen mössöön ei ole mitään asiaa.
Mä hiihdän.
