tiistai 17. lokakuuta 2023

Märkiä jänkiä ja jäätyneitä tien pohjia

Piti aamusella viritellä hieman valoja pyörään. Lähdin pimeässä liikkeelle. Kuvittelin naiivisti, että ajelen Kurijärvelle saakka sulia tienpohjia pitkin. Yöllä oli pakastanut ja Toramolla alkoi jäänokareet rouskua renkaiden alla, urissa ei pystynyt ajamaan. Loska oli jäätynyt. Toramolta kävelyksi. Lunta oli pahimmoilleen viitisen senttiä ja se oli jäätynyt sitten kovaksi kuoreksi ts. hankala kävellä, upotti joka askeleella. Kävelin kuitenkin sinne minne olin päättänytkin, noin 10 - 12 km. Jängät vedellä ja tulvassa, samoin pikkujoki, paikoin metsässä pääsi hyvin kulkemaan. Pyörää tuli noin 16 km. 

Jängät pehmeitä ja vedellä. Tästä pääsi joskus vaivatta yli. Eipä viitsi lähteä kokeilemaan.


Hirvisonni lähettyvillä. Suhteellisen tuore temmellyspaikka, maata ja kiveä oli käännetty ja riehuttu viereisessä taimikossa. Eikös se hirvi ala jo luopumaan sarvistaan. Turhaan niitä enää painolastina kantaa...kiima-aikakin jo ohi.

Kokeilin tuota pussiruokaa, Ihan hyvää. Kuuma vesi pussiin ja annetaan muhia 15 minuuttia. Kalliin puoleista Sittarista, mutta samapa se sille, jos silloin tällöin raskaimmilla reissuilla on mukana. Ei makkarasta juuri energiaa saa. Ihan hyvä tuo oli, 4/5.

Nimetönjänkkä aamusella tuossa takana. Sinne on eräs rouva hukannut Ray-Baninsa, eipä ole tullut sulan maan aikana vastaan. Rouva joskus.


Leiri. Vielä menee, mutta pyörällä taisi olla viimeinen keikka. Talvitulistelut taidan toistaiseksi unohtaa. Ehkä keväämmällä sitten. Termariin vain lämmintä, kun Stumpy-aika tulee, Tulien värkkääminen talvella on aika viheliäistä ja aikaa vievää. Ja päivä muutenkin lyhyt. Ei ole lunta ikävä...

Lähtö