Periaatteessa voisin luopua metsästysoikeudesta, mutta on uskottavampaa sanoa metsästäjänä, joka tosin liiemmälti ei metsästä nykyisin, paitsi kameralla, kuinka vastenmielisiä piirteitä nykyajan metsästys pitää sisällään. Metsästystä ts. eläinten tappamista harrastuksena palvova Ylen Eränkävijät unohtaa täysin eläimen kärsimyksen surmahetkellä ja sen olemuksen mielellisenä olentona. Ihminen on unohtanut täysin eläimen arvon yksilönä, sen perhekeskeisyyden, laumahengen ja rohkeuden puolustaa omiaan. Julmat ansat pitävät kärsivää eläintä hengissä pitkäänkin kunnes pyytäjä suvaitsee tulla paikalle ja lopettaa sen kärsimykset. Riistaeläimiä kohtaan ei haluta tuntea minkäänlaista empatiaa, koska ne kuuluvat metsästäjälle ja hänen perheensä ruokapöytään. En ole koskaan pitänyt lapsimetsästyksestä, lapsi opetetaan, no, siis jo lapsesta tappamaan eläin ilman sen suurempia tunnontuskia. Tuntuu naurettavalta, kun 11-vuotias hirvenkaataja puhuu ja antaa eräneuvoja kuin kaiken kokenut ja nähnyt vanha eränkävijä. Jo luonto-ohjelmista ymmärtää, että vaikkapa karhuemolle poikaset ovat kaikki kaikessa; se elää vain niille, kun ne ovat pieniä ja opettaa kaiken minkä osaa. Sitten tulee ihminen, joka hajottaa perheen, ampuu emon, ajaa poikaset puuhun ja ampuu nekin. Eläimillä on aina perhe ja lauma se tärkein asia, elämän jatkuminen. Aina kuitenkin on jokin kiiluvasilmäinen ja liuskaotsainen petovihaaja milloin minkäkin eläimen perässä. Suurin osa tälle tappajalle eläimistä on pelkkiä riuttoja, jotka pitää tappaa pois ihmisen tieltä. Luonnon tasapainon kannalta kuitenkin jokaisella eläimellä on oma paikkansa luonnossa. Eihän yksikään eläin luonnossa kuole leppoisasti hoivakotiin vaan riutuu yleensä vanhuutta, hampaattomuutta, sairautta, nälkää ja heikkoutta käyden kuolemaan tai joutuu vahvemman tapettavaksi, mutta se taas on luonnon kiertokulkua. Ihminen vie osansa ja vie myös tilan eläimiltä elää elämäänsä. Eläimiä tapetaan myös siksi, että ne koetaan uhaksi ihmiselle, vieraslajit tapetaan ensimmäisinä. Jos pikkupedot pitävät riistakantaa terveenä ja valppaana karsimalla heikot yksilöt, mihin ihmistä tarvitaan. Tietysti siihen, että hänelle aseineen riittäisi tapettavaa. Eihän mikään niin huolestuta metsästyskuntaa kuin se, että tapettavat loppuvat metsistä.
