Mitä kauniimpi erämaalampi, järvikin, niin johonkin niemenkärkeen jollakin on ollut pakonomainen tarve kyhätä jonkinlainen sotkuinen pressukatos- tai kotakyhäelmä. Oli sitten yksityisten tai valtion maa. Mönkijällä pitää päästä rantaan, rantapensaikot on lamattu talven aikana kelkoilla. Paska puuvene lahoamassa ja muovivene vieressä. Huolimaton halkopino alapuut homeessa. Moottorisahakantoja. Tyhjiä kaljatölkkejä ja viinapulloja, puolikas tynnyri, jossa poltettu jotain moskaa. Päissään pilattu, poltettu ja poljettu nokipannu maassa. Voisi yksityinen hieman ajatella aiheuttamaansa sotkua, vaikka omilla maillaan patsasteleekin. Pohjavesialueelle on revitty järjettömät tieurat oman lammen ” venäläiseen ” parakki- ja romukylään. Yksityinen sotkee siinä, missä valtion maidenkin omija. Valtionmaiden omiminen on täysin perseestä. Syrjäisille lammille raahataan vene. Kelot kaadetaan 200 m – kilometrin säteeltä. Syksyllä pyörivät hirvi- ja metsästysporukat, kesällä marjaporukat, talvella moottorikelkkaporukat, täyttä paskaa. Kukaan ei siivoa jälkiä. Näitä valtionmaiden pesiä riittää loputtomiin eikä kukaan valvo. Ihminen pitää luonto ulkovessanaan, kompostinaan ja kaatopaikkanaan. Riehutaan luonnossa kuin ryöstelevät mellakoitsijat Yhdysvaltojen lähiöissä. Täysin sivistymätöntä touhua, jota kukaan ei valvo.
