Virikkolammelle aamusella makkaranpaistoon. Oli kesä, syksy tai talvi, tämän laavun puut eivät syty, ikuinen kirous. Jäisiä ja märkiä kalikkoja. Onneksi räkänokalle tuli pari opettajaa apuun, kaverit olivat pystyttämässä itselleen huomiseksi valmiiksi kotatelttaa. Opiskelijaryhmä tulee huomenna sitten yöpymään omaan puolijoukkuetelttaansa. Luokanopettajien hiihtokurssi, joka suoritetaan maastossa, ei paperilla. Toinen kavereista oli ostanut kotateltan ( 500 e ) , jota ne ähräsivät tuossa sivummalla pystyyn. Valmispuupussi on heidän. Kodan mukana tuli jännä kamiina, joka oli taiteltu kuin sellaiseen pieneen asiakirjasalkkuun.
Kylmähkö keli, palatessa oli navakka vastatuuli. Tuossa taannoin yksi kaveri kertoi toisella laavulla, että hän yleensä tuo repussa omat puut mukanaan, kuten silläkin kertaa. Monta kertaa hänelle sattunut tyhjä puuvarasto. Oli taas kerran ollut tyytyväisenä menossa omat puut mukanaan laavulle, kun joku oli kysynyt, että mistä laavulta puut varastit... Puuhuolto - kaksitoista tuntia kun paahtaa kamina punaisena liekkiä isossa teltassa, siinä puuta palaa. Onhan tuossa puuta Virikkolammella liitereissä, eri asia, miten jäätynyt ja märkä puu palaa. Leppoisia kavereita olivat...iso ahkio täynnä tavaraa vedossa. Kävelyä yht. noin 14 km jään kautta Ojanperälle ja siitä lammelle... |
Poroerotus |