JV: Kokosin joku aika sitten oheisen jutun aiemmista kirjoituksistani Lapin Kansan Lukijan puheenvuoroon. Koska Ounasvaaran asia ei näytä pahemmin toimitusta kiinnostavan tai sillä tai tällä viikolla lehdessä oli jo yksi kiintiöity kirjoitus Ounasvaaran puolesta, julkaisen jutun blogissani. Ei ehkä huonoimmasta päästä jutuista, jotka eivät kelpaa Lapin Kansalle. Samapa se sille, saan kyllä Ounasvaara-asian ja asiani kuuluville muutakin kautta.
Metson maa
Siinäpä se hurjimus taas on, Metsän Ukko. Piti minulle tulenpalavan puhuttelun Ounasvaaran metsäluonnon puolesta. Tahtooko metsämies todella, että metson suku katoaa Ounasvaaralta, kuten puolesta vaaraa on jo käynyt. Soidinpaikkamme on vaarassa. Eikö ihminen osaa edes hävetä sitä, miten se kohtelee ympäristöään? Mitäpä siinä paljoa voi, kun kuunnella korvat punaisena metson läksytystä ja hiipiä pois paikalta.
Meillä on Metsän Ukon kanssa eräänlainen sopimus. Hiihtelin rauhassa metson alueelle ja asetuin pönöttämään pienelle kummulle hieman kakan tärkeänä - kuin Ounasvaaran omistajana. Odottelin siinä. Aukealta oli kyllä yksi latvametsohavainto valmiina. Hiljaista oli...Pikkuhiljaa alkoi mustaa vilkkua metsässä lunta vasten. Metso hiipi sieltä pikkuhiljaa lähemmäksi ja kun pani merkille, että reviirillä on poisajettavia, ryhtyi siinä hiomaan ja vetämään siipeä. En häiritse, härnää enkä provosoi metsoa mitenkään. Saan parhaat kuvat niin, kun se tulee ihan vierelle. Sauvalla voi hieman osoittaa, jos meinaa nokkaista. Otan kuvat ja annan metson lopuksi ajaa minut pois reviiriltään. Se kuuluu kuvioomme. Jäi sitten sinne ite pönöttämään - oikea Ounasvaaran omistaja.
Jotenkin surulliseksi aina tulee näissä tapaamisissa. Metso sinnittelee koko ajan hupenevalla pienellä palstalla, joka jostain oikusta on vielä säästynyt hakkuilta. Linnussa on sellaista ylevyyttä maailmanhistorian alusta, joka saa ihmisen tuntemaan itsensä turhaksi, mitäänsanattomaksi ja ennen kaikkea rauhanhäiritsijäksi. Karttakuvassa näkee Rovaniemen kaupungin maanomistuksen Ounasvaaralla. Jos nykytahti jatkuu, metsäluonto Ounasvaaralla vain kapeutuu ja vähenee; Ounasvaaran kehittäminenhän on Rovaniemellä perinteisesti kassakoneajattelun mukaan uusien reittien ja teiden raivaamista, metsänkaatoa ja uusia rakennuksia. Rovaniemi tuskin sallii minkään luonnonsuojeluaatteen ja -idean olla esteenä suuruudenhulluille pyrkimyksilleen. Kukaan ei tiedä, mitä salaisia suunnitelmia Rovaniemellä muhii suunnittelu- ja kaavatoimistossa Ounasvaaran suhteen. Herätys tapahtuu yleensä aina, kun on liian myöhäistä. Metson elinpiiri on katoamassa. Säälittää tällainen kaupunki.
Metson soidinalueelle Ounasvaaralle on syntynyt myös epävirallinen moottorikelkkaura. Ei pitäisi olla mitään asiaa kelkalla. Luonnon monimuotoisuudesta Ounasvaaralla ei kannata edes keskustella.
