Tänään oli jo parempi päivä. Ei tarvinnut ketään tavata eikä katella kenenkään naamatauluja. Omia latupohjia pitkin ja umpisella. Kylmä aamu ja hyytävä viima. Ei keväästä juuri tietoakaan, paitsi tietenkin valoa maailma täynnä, kun aurinko näyttäytyi. Ei ole rapia kunto, mutta meneehän tuo vielä ja siitä jaksaa nauttiakin, joten ei kovin huonosti. Sielu elää ja lepää luonnossa. Muualla ei. Eipä se muuten ihme ole, että nuo kaupungin laavut syövät puuta. Isot laumat menevät usein tunneiksi tai päiväksi pitämään tulia laavulle ja puun käyttö on sen mukaista. |