| Ei ole nuo Ounasvaaran kapeat talvipolut meikäläisen juttu. Monenlaista tasamaan tallaajaa oli liikkeellä. Yksi kulkee sydämenkuvat poksahdellen ympärillään maailmaa syleillen auvoinen ilme kasvoillaan, toinen tuijottaa kengänkärkiään. Eräällä neljän ihmisen kohtaaminen polkujen risteyksessä on ilmeisesti viikon hektisin tapahtuma: kolme kysymystä ja neljä väärinkäsitystä enkä sanonut sanaakaan. Puuttui vain, ettei ryhtynyt liikennettä ohjaamaan risteyksessä. Kuvailin pyytä ja juuri kun ryhdyin saamaan kuvia, polkua tuli koiran ulkoiluttaja. Tuli oikein viereen ihmettelemään pusuhuulet törröllä, että mikä siellä on...No, eihän siellä enää mitään ollut, kun pyy häiriytyi ja häipyi. Tulkaa kaikki Ounasvaaralle! Hienoa, kun on väkeä liikkeellä ja reitit kunnossa! Jollekin tämä on yhtä juhlaa. Reitit ovat koiran jätöksien pilkuttamat ja kohdatessa useampi koira päästetään jalkoihin tai melkein vasten hyppimään. Meikäläisen määritelmä: Rauhatonta. Pakko siirtyä taas pois yleisiltä reiteiltä. |
