Maastossa rankka rapiat kymmenen kilometrin kävely. Kävin kuukkeleita tapaamassa samalla. Arkajalka poikasesta tullut varsin peloton tapaus; pomppi kädellä, kun se oli tyhjä, antoi melkein silittää ja yritti tulla olkapäälle istumaan. Taisi muistaa, että sai muonaa minulta, kun jalka oli pipi. Näkyyhän tuossa jalassa jokin arpeuma. On voinut kaverikin nokkaista. Pikku hiljaa viilenee kelit. Parin viikon päästä viedään iltapäivän viimeinenkin valo; marraskuun vesisateilla pimeä tulee jo kahdentoista jälkeen päivällä. Muutama metso ja teeri näkyi. Parit tulet, kuukkelitulet ja ruokatulet märässä korvessa. Hirven mööintää samalla. Merkkejä kyllä hirvestä oli paljon maastossa. Viime viikot on tullut keskityttyä näihin ovelta kävelyihin; kuntoilun puolesta parempi, tulee enemmän käveltyä kuin ajaa ensin pyörällä jonnekin ja kävelee siitä lyhyemmän lenkin, pyöräily syö aikaa eikä oikein käy kuntoilusta hiljaisella vauhdilla metsätiellä. Vielä on neljääntuhanteen kuntokilometriin vuodessa kaikkinensa matkaa. Jää vajaaksi todennäköisesti...
|
