| Jotain sentään eilen torstaina pikkukeikalla. Hirvi lähti rääseiköstä makuulta kuin jänis, kohinalla pomppasi. Pääsin määkiessä aika lähelle. Kuukkelimetsässä tuli mieleen, että koskahan tämäkin paikka on maan tasalla. Ei kai se silloin auta kuin etsiä uudet suosikkipaikat kauempaa. Nyt alkaa monet jo jäädä " kehityksen " jalkoihin. Tuo pyy ilmeisesti tunsi hilpeää vahingoniloa kuurtoillessaan hippasilla maata pitkin edessäni. Kun pyy aloittaa piiloleikkinsä, sitä on aivan turha yrittää jallittaa. Eri asia on, kun poikuus pölähtää maasta eteen puihin nokka auki pällistelemään tulijaa. Ripaus ruskaa jo lehdissä. |