– Suomen armeija ei toisen maailmansodan aikana osallistunut rotusotaan. Se tehtiin selväksi niin poliittisella tasolla kuin armeijassa, jonka riveissä vähemmistöt – niin juutalaiset, tataarit kuin romanit – taistelivat. Mannerheim itse kävi synagogassa, Laaksonen muistuttaa. Hänen mukaansa Puurosen paimenkirjeessä keskitysleiri-sanaa käytetään terminä ja käsitteenä leimaavasti ja pyritään hakemaan yhtymäkohtia Saksan keskitysleireihin.
Tähän myös Turtola kiinnittää huomiota.
– Itä-Karjala oli sotilashallintoaluetta. Sen suomalaisia vastuumiehiä sen paremmin kuin Mannerheimia ei sodan jälkeen tuomittu. Asia on tutkittu perinpohjin, Turtola muistuttaa.
JV: Onneksi " sotasyyllisyysoikeudenkäynti " ja asekätkentäjuttu on jo käyty oikeudessa läpi. Muuten nämä hurmahenget sorvaisivat takautuvia lakeja oikeudenkäyntejä varten. Hirveä huuto tyhjästä. Mannerheimia eivät tuominneet edes neuvostoliittolaiset ja ne SS-miehetkin tuskin osallistuivat mihinkään merkittäviin joukkosurmiin. Heidän divisioonansa ei koskaan tuomittu sotarikoksista.
