sunnuntai 11. elokuuta 2019

Missouri ( Arthur Penn, 1976 )

Taisin nuorempana antaa kympin Missourille. Arthur Pennin elokuva oli aina tapaus 70-luvulla; ohjaajaa arvostettiin uuden sukupolven amerikka­lais­elokuvan taitajana, jonka työt (muun muassa Bonnie ja Clyde, Alicen ravintola, Pieni suuri mies, Yön siirrot) kuvasivat kulttuurien ristiriitaa, sivistystä ja anarkiaa, yhteisön ja sen kanssa poikkiteloin asettuvien yksilöiden yhteentörmäystä.
Missourissa Jack Nicholson esittää hevosvarkaiden johtajaa, joka junaryöstön jälkeen hakeutuu maanviljelijäksi. Naapurin karjaparoni palkkaa rosvoja jahtaamaan palkkionmetsästäjän, josta suorasanainen tytär (Kathleen Lloyd) havittelee itselleen miestä.
Palkkatappaja Lee Claytonia esittää Marlon Brando, joka ilmeisen omavaltaisesti ohjaajan repiessä hiuksiaan tekee hahmostaan sadistisen, hienostelevan, hullun pellen, joka horisee houreisia ja omituisia höpinöitä.
Olisiko Arthur Pennin ansiota, että lopputulos on kuitenkin aika lailla uskottava. Jack Nicholson kannattelee myös paljon elokuvaa. Missourissa on selkeitä viittauksia Vietnamin sotaan, mm. raaka " smoked meat " -kohtaus ja Claytonin tappaessa uhrit kaukaa raskaalla tarkkuuskiväärillä tarvitsematta katsoa uhriaa silmiin, siinä on viittaus Vietnamin ilmapommituksiin, jotka kohdistettiin usein siviilikohteita vastaan.

Tom Logan ( Jack Nicholson ) moittii Claytonia tämän tavasta tappaa pelkuriksi.
Marlon Brando kehitteli diivailun huippuunsa myöhemmin Francis Ford Coppolan loistavassa Ilmestyskirja. Nyt -sotaelokuvassa, ( 1979 ) joka käsitteli Vietnamin sotaa raa'asti ja totuudenmukaisesti.
Yksi pahimpia ongelmia oli elokuvan loppuvaiheissa mukaan tuleva, diivaksikin haukuttu, mutta arvostettu näyttelijä Marlon Brando. Brando saapui kuvauspaikalle ylipainoisena, humalassa, eikä hän ollut lukenut lainkaan elokuvan lähdemateriaalina toimivaa kirjaa Heart of Darkness. Brando ei myöskään ollut lukenut käsikirjoitusta.
Käsikirjoituksen luettuaan Brando kieltäytyi kaiken lisäksi tekemästä elokuvaa. Päivien kiistelyn jälkeen Coppola suostui improvisointiin perustuvaan käsikirjoitukseen.
Ylipainoisuuden Coppola hoiti kuvakulmilla sekä kuvaamalla Brandoa mahdollisimman paljon varjoissa. Tämä osoittautui elokuvan kannalta loistavaksi valinnaksi, sillä se toi hahmoon roppakaupalla uhkaa ja mystisyyttä. Kirjaa Coppola puolestaan luki ääneen Brandolle, jotta hän ymmärtäisi, mistä elokuvassa on kyse.
Aiemmin Francis Ford Coppolan Kummisedässä ( 1972 ) ohjaajan ja Brandon yhteistyö hipoi lähes täydellisyyttä. Siinä Marlon Brando näytti suuruuteensa. Voisi sanoa, että hänen alamäkensä alkoi Ilmestyskirja. Nyt -elokuvan jälkeen.
Missourissa tulee tunne, että Brando yrittää pilata koko elokuvan ja osoittaa koko ajan mieltään jostain mieltään kaihertavasta pikkuseikasta. En tiedä, joka tapauksessa hänen roolihahmossaan on myös jotain kiehtovaa ja murhaavaa, hullun ennalta-arvaamattomuutta. Varmasti entiseen Villin lännen maisemaan sopi näitä mielenvikaisia eksentrikkojakin.
Westernin maisemat, lavastus ja ajan henki ovat hiotut ja viimeisen päälle. Tarina on karhea ja karkea. Ohjaajansa näköinen Brandosta huolimatta.
Missouri ( Arthur Penn, 1976 ) 4/5
 

Areenassa vielä 5 - 6 pv...