tiistai 2. heinäkuuta 2019

Hillannuppujen etsintää ja kurun pohjalla

Huh huh, aika rankkaa, ylös alas Kulmunkivaaran ja Povarivaaran rinteitä. Yhden hillapaikan löysin, jonka voisi käydä muutaman viikon päästä tarkistamassa. Äärikaukana. Povarivaarassa huusi kettunen ja pesäkummut näyttivät sateen jäljiltä koskemattomilta. Riistahavaintoja: kettunen Virikkolammen tiellä, metso Kulmunkivaaran uralla, koppelopoikue, ja ukkoteeriä Konttijärven rantamaissa. Pyörä 20 km ja raskasta kävelyä noin 12 km. 

Konttijärven rastilla. Tuossa se järvi on metsänrajan takana. 

Vois käydä tuolla pohjalla tutkimassa ja tankkaamassa vettä...


Komeaa kurua. Alueen voisi suojella ennen kuin joku keksii kaivoksen paikaksi. 


Kamelille vettä. En keitä.

Nousin pohjalta ylämaihin kahville. Pikkulammella aamukahvit. Puro laskee alas rinnettä täälläkin.
 



Kukkia. Ihminen on keksinyt niille nimetkin...





Ehkä sitruunaperhonen...