 |
| - Aika pieni tuo palanen... - Älä hätäile, repussa on lisää. - Huh, ehdin jo huolestua. |
 |
- Hei, arvoisa metsämies. Me toimme auringon sinulle.
- Kiitos, sepä mukavaa.
Iltapäivällä tapasin kuukkeliystävät ihan sattumalta ja värkkäsin hieman niiden kanssa suksien päältä. Kaffet oli keitetty aamulla lumikuopassa.
Aurinkokin näyttäytyi juuri sopivasti.
Hilpertti ja Vilpertti.
Metsoherraa ei näkynyt reviirillä. Oli kauempana hakomassa. Taitaa tajuta, että liian aikaista vielä yksin riehua reviirillä.
Lunta maastossa riittää.
Aika hyvä kanto, oli tiivistynyt lumi sen verran, mutta pakkasi tarttumaan pohjiin. Einstein on keksinyt suhteellisuusteorian, mutta kukaan ei ole keksinyt eräsuksiin sopivaa voidetta nollakeleille...
|
 |
| Arkailee, säikkyy ja varoo alussa, mutta heti kun kuulee äänen, tulee luo jyystämään Wilhelmiä. Eikä arkaile sen jälkeen. |
