Vanha kaarti hyötyy nuorista ja innokkaista, uusista kansanedustajaehdokkaista, tuovat ääniä puolueelle, ja jotka toteavat lopuksi, jos tulevat valituiksi, päätyneensä vanhakantaisen ja korruptoituneen puoluekoneiston ( koskee kaikkia puolueita ) kuuliaisiksi, puoluekurin kahlehtimiksi käsinukeiksi. Pääministeri kertoo, kuinka korkealle kansanedustajan tulee hypätä ja kansanedustajahan hyppää. Pian tilille ja omaan huoneeseen vyöryvät erilaiset kansanedustajalle kuuluvat palkat, palkkiot ja edut tukehduttavat kansanedustajan omantunnon äänen, saavat unohtamaan kaikki lupaukset, jos niitä edes on tullut annettua ja tukehduttavat lojaalisuuden äänestäjiä kohtaan.
Eduskuntaan pyrkivä uusi kansanedustaja on hieman on pölyimurikauppias tai puhelinmyyjä. Tuote on pakko saada myydyksi.
Myöhemmin otetaan käyttöön sopimuksen kärpäsenpaskan kokoisilla kirjaimilla kirjoitetut lisäehdot. - En minä sellaista luvannut.
Kansalaisen ääni pitäisi periaatteessa ostaa. Ostaja kohtelisi silloin sitä kuin omaansa...
