Aamusella
pimeässä liikkeelle otsalampun valossa. Mittari näytti kämpillä -12. Ei
lapsiraukka…maastossa oli jängillä ja aukeilla parisenkymmentäkin. Näin yhtä
vanhempaa miestä Suonukkaojan tienoilla ja raatasimme hetken. Aika jännää, että
metsässä tulee vastaan mies, jota en tunne ja tämä sanoo, että sulla oli juttu
Lapin Kansassa. Kertoi samalla, että Pöykkölässä oli aamusella ollut
parisenkymmentä astetta.
Eipä
ollut ajettu vielä Toramolta Kurijärvelle ylälatua, mutta joku oli mennyt ja
jälkeä oli sen verran, että hyvä oli hiihtäjän hiihdellä. Koukkasin kauempana
sitten uralta metsään. Lumi oli täyttä pulveria, melkein polvia myöten ja
pohjia myöten, mutta tamppasin sinnillä etiäpäin rinkka selässä.
Noin
yhdeksän kahvit oli pakko keittää ja tankata hieman.
Tulilta
kiertelin Kurijärvelle, jossa kävin kääntymässä. Laavu ei kiinnostanut.
Hiljaista oli, mutta jänkä oli ajettu lumisonnalle kelkoilla. Ymmärrän
moottorikelkan työkaluna ammattimiehille ja mökkiläisen apuna, mutta tätä tyhjän
rälläämistä en käsitä. Penikkojen touhuja…Joillakin on vielä rahaa polttaa
menovettä ja saastuttaa luontoa.
Kurijärvellä
muutama valokuva ja linjaa Käyrälammille, vanhaa hiihtouraa sen länsipäähän ja
sieltä umpista
takaisin tulipaikan jängälle. Raskasta oli, mutta tulipahan hiihdettyä jälki
valmiiksi seuraavalle kerralle. Suonukkaojan kautta pois ja Matkajänkää kotia
päin. Menihän se pitkälle iltapäivään. Ilma lämpeni hieman päiväksi.
Kilometrejä kertyi 12 – 13 .
Riistahavaintoja
ei juuri ollut. Pöllön näin häivähdykseltä ilmassa aamulla, orava oli käynyt
talvikätköillään ja käpytikka naputteli käpyä pajassaan. Tuoreita jäniksen
jälkiä. Ei missään havulinnun jälkiä, eikä hirven. Oli vähän turhan kylmä
aamulla, mutta kyllä se liikkeessä meni eikä tulillakaan hassumpaa ollut.
Juomapuoli kahvia ja jäähileistä Hart-Sportia.
Huaweilla
( kännykkä ) piti ottaa kuvat, kun Nikonista meni akku ja Canonin putkella ei
oikein maisemakuvia saa. | 
