 |
Että mie kävelin. Onneksi en lähtenyt suksilla, pakkasta aamusella rapiat -20. Kävelin kuitenkin Ounasrinteeltä Toramolle ja Toramolta Kurijärven laavulle, jossa join pikaisesti taskulämpimät termoskahvit.
Takaisin Toramolle ja Suonukkaojan kautta Pöykkölään, josta LKS:n kautta kotio.
Kilometrejä tuli noin 18 km.
Kaupunki on muuten tuhoamassa hienon jängän tuossa Porokodanmaan ja Suonukkaojan välissä. Märkä jänkä oli keväisin kahlaajien suosiossa ja lintujen levähdyspaikka.
Rovaniemi on tuhonnut myös vastakkaiselta Ounasvaaran puolelta jängänreunasta lehtoalueen, missä oli hetekin. Nämä on niitä jättömaa-alueita. Aamulla oli kirpeä pakkanen, mutta päivää kohti lauhtui. Yksi vitivalkoinen jänis oli riistahavainto. On niin tampattu kaikki paikat, että havulinnut ja hirvet ovat siirtyneet rauhallisemmille alueille. Toramolla tiirailin pöllöjä, mutta ei havaintoja.
KH: " Rovaniemen perinteeseen ja kulttuuriin kuuluu luonnon jyrääminen. Olkaamme ylpeitä näistä älymystöistä, jotka uskaltavat dumpata jättömaan jopa luonnonsuojelullisesti tärkeiden maiden päälle. Heillä ei kanttia tai korvanväliä puutu! "
Jängislahden maanläjitys kuumentaa myös tunteita Rovaniemellä. Vastakkain ovat kaupungin, lintuharrastajien ja Lapin ely-keskuksen näkemykset alueen käytöstä. Kummallista, että jättömaa pitää ajaa maisemalliset arvokkaille alueille. Tai mitä ihmettelemistä siinä on - toimistopöydän takaa ei synny aitoa luontoyhteyttä.
Rovaniemellä mennään raha edellä.
|
