 |
| Hiippailin taas vanhaan metsopaikkaan ja luovuin jo toivosta, kun huomasin, että tuossahan se herra kuikuilee männynoksilla. Rauhallisesti kameroiden kanssa värkkäämistä ja sopivan paikan etsimistä. Metsokin rauhoittui oksalle. Oli hieman puun sisällä, mutta sain tuohon muutaman aika kivan kuvan aamuaurinkoon. Siinähän tuo keekoili ja näytteli mahtavaa. Yritin kiertää hieman etupuolelle ja metso siirtyi oksan kärkiä kohti kuin lähteäkseen. No jos menee, niin menee, tuumin. Onhan tämä hieno hetki jo koettu. |
