Mika Kulju: Lapin sota 1944 - 1945 ( Gummerus, 2013 )

Pidin tästä. Annoin jopa 4/5, kai johtuen siitä, että en ole lukenut Lapin sodasta kirjaa pitkään aikaan.

Minulle Lapin sodan " raamattu " on tavallaan ollut eversti Wolf Halstin vuonna 1972 ilmestynyt Lapin sodassa: JR 11:n mukana Oulusta Kaaresuvantoon.

Lapin sodassa Halsti oli 3. divisioonan mukana Tornion maihinnousussa 1. lokakuuta 1944 Jalkaväkirykmentti 11:n (JR 11) komentajana. Halstin rykmentti oli mukana myös Rovaniemen valtauksessa, josta rykmentti jatkoi Käsivarteen Kaaresuvantoon. Käsivarressa Halsti luovutti rykmentin eversti Väinö J. Oinoselle joulukuussa 1944. Halstille myönnettiin Mannerheim-risti lokakuussa 1944 lähinnä ansioistaan Tornion valtauksessa.

Nuori kirjailija/historioitsija Mika Kulju kirjoittaa paljon, joidenkin mielestä liian paljon ja liian nopeasti.

Historioitsija, FM Mika Kulju (s. 1969) on kirjoittanut tietokirjoja vuodesta 1997 lähtien. Hänen tuotantoonsa kuuluvat mm. Oulun ihmeen tekijät (2002), Raatteen tie (2007), Tornion maihinnousu 1944 (2009), Kenraalin viisi sotaa (2011), Lapin sota 1944-1945 (2013) ja Kohtalona Tali-Ihantala (2014).

Teemu Keskisarjalle hän ei sarkastisessa hilpeydessä eikä oikein asiapohjallakaan vedä vertoja, mutta ihan positiivinen kokemus Kulju oli. Taidan lukea häntä toistenkin.

Uudempaa tuotantoa Kuljulta on Eränkävijät ( 2017 ) ja Käsivarren sota - Lasten ristiretki 1944 -1945, ( 2017 ). 

Omana arviona on, että vaikka Lapin sodasta on kirjoitettu paljon, se on yksi väheksytyimpiä ja aliarvostettua Suomen käymiä sotia. Tiedä sitten, liittyykö asia jotenkin Valvontakomissioon ja Staliniin, joka pakotti suomalaiset taistelemaan saksalaisia joukkoja vastaan Valvontakomissio uhkaamalla vaati verta kentälle, taisteluja ja saksalaisia sotavankeja. Suomi joutui luovuttamaan kaikki sotavangeiksi saamansa saksalaiset venäläisille.

Osaltaan Suomi lunasti pienen palasen voittajavaltioiden kunniasta kääntymällä saksalaisia vastaan ja menettämällä tuhansia miehiä rajuissa taisteluissa organisoidusti vetäytyviä saksalaisia joukkoja vastaan. 

Ja olivatko talvisodan nuoret mitään lapsia, tai jatkosodassa. Suotta nimetty lasten ristiretkeksi - samaa toista maailmansotaa Käsivarressa käytiin kuin oli käyty jo vuodesta 1939 saakka ja jo aiemminkin  Aasiassa.  

Marraskuun alussa 1944 jatkosodan käyneet ikäluokat kotiutettiin. Sodan viimeiset kuukaudet rintamalla olivat nuorimmat varusmiesikäluokat. Tämäkin taisi olla Valvontakomission vaatimus. Siitä nimitys Lasten ristiretki.