 |
Järvenkäynti oli aika myräkkäinen, kun menimme verkon laskuun. Kaksi kuikkaa lillui kai luppoaikaa aaltojen seassa kehonkielestä päätellen.
Emmimme verkonlaskua, palasimme autolta takaisin ja ei
muuta kuin vene vesille.
Väärtiä nauratti, kun ristin meidät Myrskyn pelleiksi, kun verkkojen lasku kovassa tuulessa oli hieman sitä sun tätä...
|
