Kivasti paloi poikki keitinkepakko, tuota muuksi voi sanoa. No, eipä siinä mitään. Neljänsadan metrin päässä oli korpioja, josta lisää vettä. Pari tuntia piti liikkua pyörällä ja kävellen, että tähän pääsi. Lämmin keli. Hiljaista. Palatessa tapasin nuoren kaverin, vehkeistä päätellen ollut yöreissussa, kanalintuja tiedusteli valmiiksi ensi viikolle ja kertoi, että mitään ei ollut nähnyt. En nähnyt itsekään, pari pyytä pörräsi.
Eräkävely on jonkinlaista mielen tyhjennystä, tai täyttämistä. Huomasin kahvitauolla luonnostelevani mielessä eränovellia pitkästä aikaa. Hyvähän se on, että ideoita tulee. Ehkä niitä saa paperillekin. Periaatteessa olen kuitenkin kadottanut kirjoittamisen johtoajatuksen.
|