 |
Täysin oli veto poissa, mutta iltapäivän pieni " sinnilenkki " pyörällä Jääskönlammen maisemiin pikkureppu selässä.
Taluttelin hieman jängälläkin pyörää mukana. Eipä siellä ihmeitä näkynyt, lämmin oli ja käki, joka kuvitteli olevansa haukka.
Hämis pyyteli perhoselta anteeksi, että pitää senkin syödä.
Iltapäivä ja kurjet lähtevät. Jotenkin haikea ja nostalginen olo. Ilmasta kuuluu jäähyväiset.
Edessä on taas kurkkua kuristava pitkä talvi ja pimeys. Pitkä odotus. Kävelin tulipaikan ohi, jossa keittelin kahvit vappuna. Neljä kuukautta meni kuin suraus.
|
