 |
Jouduttuaan traagiseen lento-onnettomuuteen toisilleen tuntemattomat mies ja nainen yhdistävät voimansa selviytyäkseen lumihuippuisen vuoren äärimmäisistä olosuhteista. Kun he ymmärtävät, että apua ei ole odotettavissa, he aloittavat pelottavan matkan loputtoman erämaan halki. Kaksikon kannustaessa toisiaan eteenpäin heidän välilleen syttyy odottamaton vetovoima.
Hieman oli ennakkoluuloja ryhtyessäni katsomaan Vuori välissämme -elokuvaa. Hollywoodhan on vältellyt pitkään valkoisen naisen ja tummaihoisen miehen yhteisiä hetkiä kankaalla. Tuumin, että ihan vuorille asti ne lento-onnettomuuden laitettu, jotta saadaan vipinää niiden välille.
Mitä pitemmälle elokuva eteni, sen paremmin tulivat esille Kate Winsletin ja Idris Elban näyttelijänkyvyt. Tosin Winsletin kyvyistä ei koskaan ole ollut epäilystäkään. Idris Elbaa en oikein " oikeista " elokuvista muistakaan. Justin Chadwickin Nelson Mandela - Pitkä tie vapauteen ( 2013 ) on oikeastaan ainoa hyvä rooli häneltä jäänyt mieleen.
Beau Bridges taisi olla lentäjänä lyhyimmässä roolissaan koskaan.
Aika dramaattinen selviytymistarina karuissa vuoristo-olosuhteissa, tosin lämmintä nuotiota, tulta ja autiomajaa löytyi aina juuri sopivasti, kun voimat alkoivat ryhtyä.
Kate Winslet on kaunis ja näyttelee yhä helkkarin hyvin. Niin teki myös Idris Elba. Jää murtui miehen sydämessä, joka kuulema oli pelkkää lihasta.
Vuori välissämme ( Hany Abu-Assad, 2017 )
4/5
|
 |
| Animaatioelokuvan ehdotonta aatelia, Hayao Miyazakin Henkien kätkemä ( 2002 ). Onneksi alkuperäisellä kielellä...olisi ollut tarjolla lauantaina, mutta Yle ryssi elokuvan tekstityksen totaalisesti. Kirpeä palaute myös muilta elokuvaa odottaneilta katsojilta sai Ylen etsimään elokuvalle uusintalähetyksen ajan, toivottavasti edelleen alkuperäisellä kielellä. Dubbaus ei ole minkään elokuvan alkuperäisen hengen mukainen. Ihmiset pitäisi opettaa lukemaan edes elokuvien tekstitystä. |
 |
Olipas elokuva, kannatti katsoa. Tulee varmasti jakamaan mieliä, enkä ihmettele yhtään, että kassavirtaa ja koeyleisön galluptuloksia plaraavat pösilöt tuotantoyhtiöiden johtajat eivät päästä teatterilevitykseen Annihilationin ( Hävitys ) kaltaisia elokuvia. Sääli elokuvaa, sillä mielestäni elokuva taidemuotona on tarkoitettu juuri tällaisille elokuville ja uuden ajan ohjaajapioneereille, jotka etsivät jotain uutta simppelin kassavirtaa ylläpitävän massakuonan tilalle.
Annihilation on katsottavissa vain Netflixissä.
Hävitys meni ihan sinne alan klassikkojen seuraan.
Annihilation ( Alex Garland, 2018 ) 4,5/5
Natalie Portman oli hyvä roolissaan. Ehkä aiheesta johtuen hieman vieraalla alueella, mutta niinhän hän elokuvassa olikin, tuntemattoman elämänmuodon muokkaamalla alueella, joka sisälsi muutamia varsin vistoja hetkiä.
|
 |
En suosittele perheen pienimmille. Jännää, ahdistusta ja säikyttelyä hieman.
Zootropolis – eläinten kaupunki ( Byron Howard , Rich Moore , 2016 ) . Sinnikkään tyttöpupun, Judyn, unelma on päästä poliisiksi. Judy valmistuu, kukaan ei ota tyttöpupua poliisina tosissaan ja Judy löytää itsensä parkkipirkkona.
Ei näitä yleensä tule katsottua, japanilaisia animaatiota niinkin, mutta olihan tässä aikuisenkin kiva pohtia maailmaa, jossa kaikki ovat kavereita keskenään ja kukaan ei sorra ketään. Silti poliisia aina tarvitaan.
Paras kohtaus oli, kun tomera ja kiireinen Judy meni asioimaan autorekisterikeskuksessa. Työntekijät olivat, totta kai, laskiaisia.
Toinen hyvä oli, että Zootropolista ei oltu pilattu suomenkielisellä paperista luetulla hengettömällä ininällä.
Disney saisi näistä paljon enemmän irti, mutta se korrektius, kiltteys ja koeyleisö. Ja lapsillehan, vähän isommille, näitä tehdään, ei kaiken nähneille aikuisille.
Ginnifer Goodwin antoi äänen topakalle Judylle ja olihan Judylla kaverikin elokuvassa, vastentahtoinen Nick-kettu ja pomolta aikaa 48 tuntia etsiä kadonneet eläimet tai lätkä lähtee.
4/5
Aika on jotenkin ajanut edesmenneen Jaakko Pakkasvirran
( 1934 - 2018 ) vuonna 1982 Arto Paasilinnan romaanin pohjalta ohjaaman Ulvovan myllärin ohitse. Elokuva kaipaisi edes digitaalista ehostusta. Elokuvasta ovat kadonneet jotenkin humoristiset ja sarkastiset viritykset kokonaan. Kiva sen sijaan oli katsella tuon ajan näyttelijöiden suorituksia; Vesa-Matti Loiri, tietenkin , Eija Ahvo, Ahti Kuoppala, Harri Tirkkonen, Matti Tschokkinen, Yrjö Järvinen jne...
Täydellisen riemukas sen sijaan oli Mikkelin kesäteatterin Naisvuorella esittämä Ulvova mylläri, olikohan kesä 2009. Siinä olivat mukana mm. Pertti Koivula poliisina ja Oiva Lohtander kunnanlääkärinä, jotka vetivät yleisöä nauruun tikahduttavat roolit hienosti läpi.
Jaakko Pakkasvirta oli näitä " vanhan kansan " perinteisiä ohjaajia, jotka eivät lyöneet yli tai shokeeranneet katselijaa, vaan elokuvailmaisun perinteiden mukaisesti kertoivat tarinansa ilman turhilla lisämausteilla hekumointeja.
Pidin nuorempana kovasti Pakkasvirran Runoilijasta ja muusasta ( 1978 ) .
Runoilija ja muusa on Jaakko Pakkasvirran ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1978. Epookkidraama tehtiin runoilija Eino Leinon satavuotisjuhlaelokuvaksi. Esko Salminen Eino Leinona, Katja Salminen,Freya Schultz, Leinon ensimmäinen vaimo , Elina Salo runoilija L. Onerva, Paavo Liski, Kasimir Leino . Taisin tuolloin antaa elokuvalle arvosanaksi 10+.
Jaakko Pakkasvirta valmistui ylioppilaaksi vuonna 1953 ja suoritti sen jälkeen humanistisia opintoja Helsingin yliopistossa. Elokuvissa hän esiintyi vuodesta 1956 lähtien, aluksi avustajana ja vuodesta 1961 lähtien myös pääosissa lähinnä Maunu Kurkvaaran elokuvissa. Pakkasvirta toimi myös Ylioppilasteatterin johtajana vuosina 1958–1962.
Ulvovalle myllärille nyt 2,5/5.
 |
