Nurin niskoin...

Penkka petti aamulla. Selälleen pää edellä ojan pohjalle, jalat jäi ylös ja sukset märän lumen sisälle. Tiesin, ettei tuossa virtaa vesi. Vesiojat kierrän kaukaa....Olipa taas ährääminen rinkka selässä, että pääsi pois. Ensimmäiseksi kannattaa rauhoittaa mieli ja hyräillä joku mukava sävelmä ja alkaa sitten suunnittelemaan irrottautumista, rinkasta, suksista, lumesta. Pikkuhiljaa ajan kanssa...