Menikö ohi jokin amerikkalainen höpöhöpö-juttu, joka koski ystävyyttä?
Määrittelen hyvän ystävän.
Hyvälle ystävälle voi soittaa yölläkin. Hän on myös valmis kuuntelemaan jaarittelujasi, olitpa sitten selvin päin tai kännissä.
Hyvä ystävä ei sinua kuunnellessaan naputtele hermostuneesti sormiaan odottaessaan puheenvuoroaan, jotta pääsee itse ääneen kertomaan pitkästyttävästä elämästään eikä pyöräyttele jutuillesi silmiään.
Hyvällä ystävällä on aina lainata taskurahaa 40 - 60 euroa eikä takaisinmaksulla ole kauheaa kiirettä.
Hyvä ystävä ei vaadi sinulta mitään eikä pyydä sinua mihinkään, esim. talkoisiin tai "taide"-elokuviin.
Hyvä ystävä ymmärtää olla hiljaa ja jättää sinut rauhaan.
Jos käy, niin ei jää haisemaan ja tuo kahvipakan mukanaan, mieluummin Presidenttiä. Pullat eivät myöskään olisi paskemmat.
Hyvän ystävän voi pudottaa Facebook-kavereista yhtäkkiä eikä hän loukkaannu siitä.
Joskus hyvän ystävän luo saattoi ajaa yöllä taksilla ja hän jopa maksoi sen.
Jos ystäväsi kestää kaiken tämän, häntä voi jo pitää jonkinlaisena ystävänä.
Ystävyyden yksi meriitti on myös pitkäaikainen tunteminen. Viidessäkymmenessä vuodessa ihmisen oppii jotenkin tuntemaan ja ehkä häneen voi jo hieman luottaa.
Ystävä ei sano ei. No, naisystävä saa tiettyyn asiaan sanoa, mutta suotavaa olisi kyllä tässäkin tapauksessa...
