Pitkän päivän ilta

Hämärä alkaa laskeutua kairan ylle. Vielä yksi pieni lenkki autolta ja Rovaniemeä kohti.

Pitkän päivän pituutta ja dramaattisuutta lisäsi raju liikenneonnettomuus noin kolmekymmentä kilometriä Sodankylästä pohjoiseen. Sinisiä valoja ja hälytysajoneuvoja oli vastassa pitkän suoran päässä.

Odottelimme siinä kuorma-auton takana puolisen tuntia matkan jatkumista. Käsittääkseni päivystäjä palomestari haki takaamme reittilinja-auton apuun, jolla osa onnettomuudessa mukana olleista kuljetettiin Sodankylän terveyskeskukseen tutkimuksiin.

Yksi kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti linja-auton eteen paiskautuneessa henkilöautossa. Linja-autossa loukkaantui kaksi aikuista. Kun liikenne alkoi rullata, onnettomuuspaikka tuli näkyviin ja se ei ollut mitään mieltä ylentävää katsottavaa. Henkilöauto oli kuoriutunut auki ja osa katosta oli noin viidenkymmenen metrin päässä ojan pohjalla.

Metsän puolella rääseikössäkin oli miehiä ja valoja, joten kai joku uhreista oli paiskautunut sinne. Henkilöauto, murskaantunut hylky ojan pohjalla ja bussi myös ojassa kovan iskun saaneena tien toisella puolen. Siinä mukana olleista 20 lapsesta kukaan ei loukkaantunut.

Toiset syövät suklaata lämpimässä autossa ja toiset kamppailevat elämästään ulkona kylmässä. Elämä on pienestä kiinni. Hälytysajoneuvoja tuli ja meni vielä pitkän aikaa ohi ja vastaan, kun pääsimme taas liikkeelle. Keli oli liukas ja lumipöppyräinen.