 |
| Pyörällä eilen Virikkolammen maastoon, siitä kovia maita kävellen Rautiojärven kautta Korkiavaaraan. Kävin lähellä Valajaskosken tietä ison jängän laidassa, taitoin kivirakan, kurun pohjalta ylös takaisin Korkiavaaraan ja Rautiojärven kautta pois. Pyöräilyä n. 13 km ja kävelyä, raskasta sellaista, rapiat 10 - 12 km. Kahdet kahvit. Riistahavaintoja 1 teeri. Virikkolampi aamulla |
 |
| Ennen tien tuloa kunnioitusta herättävässä paikassa tämä kämppä. Metsäteiden mukana katoavat tarinat ja mystiikka metsistä. Piilokämppien tarinat ja historia. |
 |
| Kaffia, leipää ja kylmää broilerinkoipea ja pulla. Sitten tutkimaan alas kurua. |
 |
| Melkoista kivirakkaa. Hieno paikka. Ei näkynyt pölöjä eikä haukkoja, joita muutenkin on näkynyt vähän tänä syksynä. |
 |
| Tuolla kauempana tumma juova jängän toisella puolen, siellä kulkee tie. Tulin pitempää kautta tähän. Monesti vilkuillut tuossa Valajaskosken lenkillä, että pitäisi tuo jängänperä ja rakat käydä tutkimassa. |
 |
| Korkiavaarasta Kemijoelle päin. |
 |
| Kämpän kautta takaisin. |
 |
| Pakko oli poistullessa tankata ja keitellä kahvit. Kiirettä kun ei ole eikä tule olemaan. Meikäläiselle tuntematon sana. Ihmisen keksimä. Luonnossa ei ole kiirettä vaikka tavallaan poikaset ja vasat jne pitää " ehtiä " kasvattamaan ja lappaa niille ruokaa kurkusta alas, mutta se ei ole luonnon kiirettä vaan johdonmukaisuutta. Marjakausi alkaa olla ohi. En poiminut mitään. No, ehkä karpaloita, jos säät suosivat. |
