maanantai 18. syyskuuta 2017

Pikkulampia


Silmä lepää pikkulampien rauhan idyllissä. Vistottaan alkaa pikkuhiljaa taas moottorikelkkakauden avaus. Viheliäinen pörinä alkaa taas, mikään paikka ei saa olla rauhassa ja kaikki on ajettu lumisonnalle niinkuin kurittomat lapset olisivat asialla.


Näin reissulla erästä naisimmeistä, marjassa hänkin. Hän kertoi, että tässä pikkulammessa on jotain pyhää. Hänellä on joskus tapana tuoda kynttilä lammen rannalle. Lampi on puhutellut usein myös minua. Viimeksi, taisi olla keväällä, kun seisoin tuossa jäällä ja kuvailin taivasta. Ehkä se on tuo valo, joka tekee, ehkä koskematon ympäristö.