Jukka Piipponen
Jatkosodan ässä – Hävittäjälentäjä Antti Tani
Antti Tanin (s. 1918) sotilaslentäjän ura alkoi Ilmasotakoulussa
marraskuussa 1938. Koulutuksen päätyttyä hänet komennettiin helmikuussa
1940 Lentolaivue 28:aan, joka oli juuri saanut kalustokseen Ranskasta
Morane-hävittäjiä. Moranen ohjaimissa Tani ehti osallistua talvisotaan.
Jatkosodassa vakinaisessa palveluksessa ollut kersantti Tani lensi
Moranella tiedustelu- ja suojauslentoja, saavuttaen ensimmäisen ilmavoittonsa
pari päivää sodan syttymisen jälkeen. Tani saavutti Moranella kaikkiaan
7 ilmavoittoa, muun muassa kaksi huomattavasti ranskalaishävittäjää
nopeampaa tiedustelulennoilla ollutta Pe-2-pommittajaa. Huhtikuussa 1943
hän siirtyi Lentolaivue 34:ään, joka lensi ajanmukaisella Messerschmitt
Bf 109 G -hävittäjällä. Päästyään kiinni huippukalustoon alkoi Antti
Tanin ilmavoittomäärä kasvaa tasaista tahtia. Messerschmitt-hävittäjällä
Kymistä lentäen hän osallistui Suomenlahden ilmataisteluihin sekä
Kotkan puolustukseen. Mersun ohjaimissa hän oli torjumassa
monikymmenkertaista ylivoimaa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua
kesällä 1944. Antti Tani päätti sodan tilillään 21,5 ilmavoittoa.
Sodan jälkeen hän palveli ilmavoimissa lentäjänä aina vuoteen 1956,
toimien samalla myös Utin lennonjohtajana, ennen palaamistaan
poikavuosien ammattiinsa kellosepäksi.
Jatkosodan ässä perustuu pitkäaikaiseen arkistotutkimukseen, lentävän
henkilökunnan ja mekaanikkojen haastatteluihin, päiväkirjoihin sekä
julkaistuihin lähteisiin. Kirjan tekstiä täydentää harvinainen
kuvamateriaali.
|