torstai 6. huhtikuuta 2017

John Williams - Augustus ( suom. Ilkka Rekiaro. Bazar 2017 )

Komea kirja, John WIlliamsin Augustus vuodelta 1972, joka nyt kirjailijan uuden tulemisen Bazar on julkaissut uutena painoksena. Sääli, että John Williams kirjoitti niin vähän. 

Millaista on nousta maailman mahtavimman valtakunnan johtoon ja olla vastuussa tuhansien ihmisten kohtaloista? John Williamsin kolmas kiitetty romaani Augustus kertoo Rooman valtakunnan perustajasta ja ensimmäisestä keisarista. Kuvitteellisista kirjeistä, päiväkirjamerkinnöistä ja muistelmista koostuva romaani tuo lähelle Gaius Octaviuksen, tulevan keisari Augustuksen elämän ja myös henkilökohtaisen puolen. Romaani kuvaa kiinnostavasti Rooman valtataisteluja, juonitteluja ja poliittisia kriisejä, mutta myös Gaius Octaviuksen perhettä, ystäviä ja vihollisia.

Kampustarina Stonerin ja lännenromaani Butcher’s Crossingin jälkeen Williams osoittaa jälleen kykynsä uudistua kirjailijana. Vuonna 1972 alun perin ilmestynyt Augustus tuo merkittävän historiallisen ajanjakson lukijan ulottuville niin vaikuttavana, että romaani voitti julkaisunsa jälkeen National Book Award -palkinnon. Viimeiseksi jääneellä romaanillaan Williams vakiinnutti paikkansa merkittävien amerikkalaisten kertojien joukossa.

Augustus on kirjeromaani, jossa kolmisenkymmentä Augustuksen aikalaista on äänessä. Rooma on tietysti vehkeilyjä, salaliittoja, korruptiota, salamurhia, himoa ja rakkautta. Yhdeksi pääteemaksi nousee Augustuksen ja hänen ainoan lapsensa, Julian, välinen suhde.

Jalostin yhdestä kirjan lauseesta omaan käyttööni mietelmän: Ihmisen suurimpiin oivalluksiin ja henkisiin löytyihin hänen vanhetessaan kuuluu oman turhuutensa, merkityksettömyytensä ja tyhjänpäiväisyytensä ymmärtäminen. John Williams on kaiketi yksi älykkäimpiä kirjailijoita, mitä olen lukenut. Ernest Hemingway on amerikkalaisista kirjailijoista ehkä älykkäin, sarkastisin ja viiltävin. 

Marmorinen valkea Rooma tuo tietysti mieleen myös suuren suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin. John Williamsin lisäksi toinen viime aikoina hieno kirjailijalöytö on ollut Asko Sahlberg, varsinkin Pilatus ja Herodes kirjoillaan. Sahlbergin Pilatus ei juuri häviä missään Williamsin Augustukselle.
John Williamsin Augustuksen loppukirje on myös hieno, väsyneen keisarin viimeinen kirje.

5/5