Suomalaisen sotakirjallisuuden aatelia.
Tammikuussa 1940
suomalaiset miehittivät Koirinojanlahden saarivyön Laatokan
koilliskulmassa. Talvisotaa oli käyty puolitoista kuukautta.
Saartorengas sulkeutui mahtavan vihollismotin ympärille. Piiritettyjen
venäläissotilaiden viimeinen henkireikä tukkeutui.
Suomalaiset
pystyivät pitämään saarrettuna moninkertaista ylivoimaa uskomattoman
vaikeissa olosuhteissa. Taisteluja käytiin kallionkoloissa ja
lumikuopissa, kylmyyden, nälän ja ankarien
tykistökeskitysten keskellä. Kun piirittäjien yhteydet muuhun maailmaan
katkesivat, he kävivät kallioilla ja luodoilla omaa yksinäistä
kamppailuaan. Käskyn mukaan sitä käytiin - miltei kirjaimellisesti -
viimeiseen mieheen.
Koironojanlahden piiritystaistelu on jäänyt sotahistoriassa
ansaitsemaansa vähemmälle huomiolle. Unohdettujen rintama perustuu
osaksi säilyneisiin sotapäiväkirjoihin ja muihin asiakirjoihin. Kenties
arkaluontoisuutensa vuoksi vaietut taistelutapahtumat tuodaan teoksessa
päivänvaloon yksityiskohtia myöten. Taistelukuvaukset ja
tilanteenarvioinnit on saatu haastattelemalla mukana olleita sotilaita
sotamiehistä everstiin.
Teos on lähes ainoa julkaistu dokumentti
Laatokan koillispuolen taisteluista. Uutta painosta varten esipuheen on
kirjoittanut sotahistorioitsija Eeva Tammi.
( Teksti on kirjan esittelytekstiä kustantajalta )
Petäjäsaaren
taistelussa tuhoutui Jalkaväkirykmentti 35:n 6.Komppania. Tuon
150-miehisen komppanian tappioprosentti oli 95. Taistelun kuoleman varjo
kosketti etenkin Rantasalmen pitäjää (46 kaatunutta). Sodissamme tuo
kaatuneiden määrä oli yhden päivän taistelussa suurin pitäjäkohtainen
määrä. Petäjäsaaressa kaatui myös 23 nilsiäläistä taistelijaa päivän
aikana.
|